Pitkään suunniteltu ammatillisen koulutuksen reformi on astunut voimaan vuoden 2018 alussa. Uudistuksen tarve on lähtenyt liikkeelle nopeasti muuttuneista työelämän tarpeista.
Reformin yhtenä keskeisenä prosessina on opintojen henkilökohtaistaminen ja sitä kautta muodostuvat yksilölliset opintopolut. Keskeistä on myös se, että opiskelija keskittyy hankkimaan vain puuttuvaa osaamista eli opinnoissa opiskellaan vain niitä asioita, joita ei vielä osata. Opintojen yksilöllisellä suunnittelulla pyritään muun muassa opiskeluajan lyhentämiseen.
Uudistuksen myötä ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen painottuu jatkuvaan hakuun. Jatkuva haku on pääväylä ammatilliseen perustutkintoon ylioppilaille ja lukion suorittaneille sekä niille, joilla on jo ammatillinen tutkinto suoritettuna. Yhteishaun kautta koulutukseen hakeutuvat peruskoulun päättäneet, pääasiassa nuoret.
Opiskelijaksi hakeudutaan nyt eri tarpeiden mukaan joustavasti ympäri vuoden ja koulutus on näin ollen mahdollista aloittaa joustavasti. Jokaiselle opiskelijalle, oli kysymyksessä nuori tai jo työelämässä ollut aikuinen, on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
Suunnitelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen ja sen jälkeen selvitetään millaista osaamista opiskelija vielä tarvitsee ja miten sitä voidaan hankkia. Suunnitelmaan kirjataan ohjaus- ja tukitoimet opiskelun alusta valmistumiseen ja työelämään tai jatko-opiskeluun siirtymiseen asti.
Osaamista hankitaan entistä enemmän työpaikoilla. Työpaikalla järjestettävä koulutus on osa henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa ja se suunnitellaan siten, että varmistetaan riittävä yksilöllinen ammatillisen kasvun edellyttämä ohjaus ja tuki.
Uudistuksen asettamiin tavoitteisiin vastaaminen on todellinen haaste koulutuksen järjestäjille varsinkin, kun samaan aikaan ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja määrärahoja on voimakkaasti vähennetty. Opintojen ohjauksessa on pystyttävä huomioimaan erityisesti opiskelijat, jotka vaativat erityistä tukea. Ryhmäkokojen kasvu ja lähiopetuksen määrän vähentyminen asettavat myös haasteita. Miten varmistetaan yksilöllinen opintopolku kaikille?
Lisäksi miten varmistetaan, että kaikilla opiskelijoilla on valmistuessaan riittävät reformin mukaiset valmiudet siirtyä työelämään?
Ohjaus on koko henkilöstön tehtävä. Miten muutoksessa varmistetaan, että opettajilla on pedagogisten ja ammatillisten valmiuksien lisäksi myös riittävät ohjaukselliset resurssit sekä valmiudet kohdata opiskelija yksilönä?
Ohjausalan ammattilaisilla, opinto-ohjaajilla, on reformissa keskeinen rooli. Haluamme, että koulutuksen järjestäjät hyödyntävät opinto-ohjaajien hyviä valmiuksia kehittää opiskelijoiden ohjausta muuttuvassa tilanteessa. Tämä vaatii resursseja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden seuraamista.
Ehdotamme, että kullakin opinto-ohjaajalla olisi ammatillisessa koulutuksessa enintään 200 ohjattavaa. Pätevät opinto-ohjaajat voivat antaa merkittävän panoksen tukemalla opettajia yksilöllisten opintopolkujen suunnittelussa ja ohjauksessa. Näin vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja laatua nyt ja tulevaisuudessa.
Erja Korhonen
puheenjohtaja
Nina Heikkinen
varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun opinto-ohjaajat ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.