”Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että perusrahoituksen, suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen osuudet pidetään vuoden 2020 tasolla.”
Näin uutisoitiin opetusministeriön sivuilla perjantaina 24.1. Opetusministeri Li Andersson perustelee muutosta koulutuksen rahoituksen nykyisellä ”ennakoimattomuudella ja työrauhan antamisella koulutuksen järjestäjille.”
Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa ammatillista opetusta toteuttavassa koulutuskuntayhtymä OSAOssa on 8 500 opiskelijaa. Vuoden 2019 osalta valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute OSAOn opetuksesta on arviointiasteikolla 1–5 4,3. Se on suurista koulutuksen järjestäjistä paras.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana OSAOn rahoitusta on leikattu valtion toimesta vuositasolla yhteensä noin 20 prosenttia. OSAO on vastannut taloushaasteisiin vähentämällä toimintakuluja vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa. Tämä on toteutettu vähentämällä henkilöstöä lähes 300:lla, tiivistämällä kiinteistöjen käyttöä sekä maksamalla OSAOn velkaa seitsemän vuoden aikana 30 miljoonaa – ottamatta uutta lainaa.
Opintojen ohjauksesta ja opiskelijahuollosta emme ole säästäneet, jotta enemmän tukea tarvitsevien opiskelu ei kärsi. Yhä useampi opiskelijoistamme valmistuu yksilöllisen koulutuspolkunsa ansiosta aiemmin kuin ennen.
Uusi ammatillisen koulutuksen laki vuonna 2018 muokkasi rahoitusta entistä enemmän suoritus- ja vaikuttavuusperusteiseen suuntaan, mikä oli oikea ratkaisu. Samalla se synnytti kuitenkin ison taloushaasteen: opiskelijasta saatava rahoitus loppuu opiskelijan valmistumispäivänä. Suoritus- ja vaikuttavuusperusteisuus sekä jatkuva opiskelijaksi otto ovat kuitenkin kompensoineet rahoitusta.
Me OSAOssa olemme odottaneet, että laissa mainittu rahoitusmalli toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2022; se tukee vaikuttavuusperusteista koulutusta. Tämä ministeriön järjestämä yllätys tarkoittaa sitä, että OSAO on taloudellisesti yksi isoimmista kärsijöistä opiskelijoidemme vaikuttavuusrahoituksen ollessa keskimääräistä parempaa. Menetyksemme on vuositasolla noin 2–3 miljoonaa euroa.
Rahaa saisimme lisää pitkittämällä opiskelijoiden koulussamme oloaikaa, sillä jokainen koulupäivä tuo lisärahoitusta. Sitä emme kuitenkaan halua tehdä: jatkamme joustavien koulutuspolkujen toteutusta. Samalla myös veronmaksajien rahoja säästyy.
OSAOta muutoksesta ei ole kuultu valmistelussa lainkaan. Muodollinen kuuleminen järjestynee, mutta käytännössä päätös lienee jo tehty.
Meille antaisi työrauhaa saada keskittyä vasta kaksi vuotta voimassa olleen lain toimeenpanoon ja tulevan oppivelvollisuuden laajentamiseen. Taloudellista turvaa antaisi ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen perusrahoituksen nosto, siitä hyötyisivät kaikki koulutuksenjärjestäjät tasapuolisesti.
Mari-Leena Talvitie
yhtymähallituksen pj.
Vesa Saarinen
yhtymähallituksen vpj.
Jarmo Paloniemi
kuntayhtymäjohtaja-rehtori
koulutuskuntayhtymä OSAO
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.