Muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudulle löytyy hyviä puoliakin: suomussalmelainen
Ämmän Betoni
toimittaa elementtejä kerrostaloihin, joita uusille asukkaille rakennetaan.
”Ristiriitainen tilanne, mutta yleiselle kehitykselle ei voi mitään edes valtiovalta”, yhtiön toimitusjohtaja Vesa Piiparinen toteaa.
Moni Kainuusta lähtenyt asuu Ämmän Betonin elementtien sisällä. Piiparisen arvion mukaan pääkaupunkiseudulle on rakennettu noin 10 000 asuntoa Suomussalmella tehdyistä betonielementeistä.
Kuljetustuki tärkeä
Helsingin seutu on yrityksen keskeisintä markkina-aluetta. Nyt Ämmän Betonilla on menossa kohteita myös Ylläksellä ja Kuopiossa. Oulun seudulle se ei ole saanut jalansijaa. Piiparisen mukaan Oulussa onkin vahva paikalla rakentamisen kulttuuri.
Ämmän Betoni tuottaa myös valmisbetonia lähialueille sekä pihalaattoja ja muita betonituotteita, mutta elementtituotanto tuo liikevaihdosta yli 90 prosenttia.
Ämmän Betoni keskittyy kerrostalojen elementteihin. Niitä ei juuri Suomussalmen lähialueilla tarvita, lähimmät kohteet ovat Kajaanissa sadan kilometrin päässä, joten kuljetuskustannuksia tulee paljon.
Aiemmin yrityksellä oli oma kuljetusliike, mutta nyt kuljetus on ulkoistettu. Piiparisen mukaan kuljetusalan ammattilaiset toimivat tehokkaammin.
”Onneksi kilpailijatkaan eivät selviä ilman kuljetuskuluja, sillä kukaan yli kymmenestä elementtialan kilpailijasta ei sijaitse aivan pääkaupunkiseudulla.”
Ämmän Betoni, kuten muutkin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa sijaitsevat pk-yritykset saavat alueellista kuljetustukea. Se on taattu näillä tietämin vuoden 2003 loppuun.
”Kuljetustuki on meille hyvin tärkeä. Se kaventaa eroa lähempänä pääkaupunkia oleviin kilpailijoihin. Tukea saa 256 kilometriä ylittävältä matkalta, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulle asti se on 22 prosenttia kuluista. Ruotsissa saa suurempaa tukea ja se myönnetään pitemmäksi ajaksi kerrallaan, eikä järjestelmä ole niin lyhytjännitteinen kuin meillä.”
Kainuussa riittää työvoimaa, joten Ämmän Betoni ei ole koneellistanut tuotantoaan äärimmilleen. Toki työntekijöiden määrä on enemmän supistumaan kuin kasvamaan päin. Väkeä pitää vähentää ja tuotantoa lisätä yhtä aikaa, jotta pärjää kilpailussa.
Ämmän Betonilla on töissä vakituisesti 70 ihmistä. Koulutusta suoraan elementtikirvesmiehen työhön ei ole, vaan työntekijät oppivat ammattiin työpaikalla.
”Työ vaatii aikamoisen koulutuksen ja harjoittelun täällä. Nyt lähestyy se aika, että väki ikääntyy ja kaikki jäävät eläkkeelle yhtä aikaa. Pitäisi olla monenikäisiä työntekijöitä, nuoria ja kokeneita, mutta vaikea on nykykehityksessä lisätä väkeä ja pitää ikärakenne hyvänä”, Piiparinen pohtii.
Nuoria ei betoniala kovin kiinnosta, työ mielletään raskaaksi ja likaiseksi ryskätyöksi. Palkka on kyllä parempi kuin palvelualoilla, mutta nuoria viehättävät siistimmät työt.
Ei enää laatikoita
Nykyaikaiset elementtikerrostalot ovat ilmeikkäitä ja yksilöllisiä, eivät enää ankeita betonilaatikoita. Laatikkorakentamista ei edes sallita, Piiparinen sanoo.
Ämmän Betonin halleissa näkee, kuinka käsityövaltaista rakennuselementin tekeminen on. Jokainen elementti kootaan omien piirustusten mukaan ja elementtikirvesmies tekee sen alusta loppuun.
Betoniset julkisivuelementit pinnoitetaan, joko valmiiksi tehtaalla tai työmaalla. Valittavana on muun muassa tiili-, klinkkeri- ja mosaiikkilaattapintaa, väribetonia ja uurrettua betonia.
”Ruoholahtea arvosteltiin rumaksi, mutta talot olivat keskeneräisiä ilman julkisivuelementtien pintaa. Kun ne pinnoitettiin, ei alue näytäkään pahalta”, Piiparinen huomauttaa.
Suomussalmen tyhjentyneitä kerrostaloja on aiottu jopa purkaa. Ne on rakennettu ennen kuin Ämmän Betoni ryhtyi elementtituotantoon. Piiparisen mielestä tyhjät kerrostalot on rakennettu niin huonosti, etteivät ne täytä nykyajan laatuvaatimuksia eikä rakenteille löydy uusiokäyttöä.
Joidenkin kaupunkien ydinkeskustoissa elementtien käyttöä rakentamisessa on rajoitettu. Elementeistä voi tehdä entisen julkisivun kaltaisen rakenteen, vain vailla ajan patinaa, ja se tulee halvemmaksi kuin esimerkiksi vanhojen tiilien uudelleen käyttö.
Kymmenvuotisjuhlat
Vesa Piiparinen osti Ämmän Betonin kymmenen vuotta sitten, kun edellinen omistaja kuoli. Yritys aloitti sementtivalimona vuonna 1956. Voimakas kasvukausi alkoi Kostamuksen rakentamisaikaan. Tie- ja vesirakennusinsinööri Piiparinen tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1977.
Yritys selvisi 1990-luvun lamavuosista, vaikka vaikeuksia olikin. Viimeisin laskukausi rakennusalalla on nyt Piiparisen mielestä ohi. Helsingissä rakennetaan asuntoja jo yli odotusten. Grynderirakentaminen vilkastuu, mutta valtion rahoittama asuntotuotanto on vielä hiljaista.