Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) on moittinut yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkkoa liian hajanaiseksi. Esimerkiksi laatu kärsii ministerin mukaan nykytilanteesta.
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liiton Samokin puheenjohtaja Heikki Kaisto on jopa tyytyväinen, että verkostoa tarkastellaan kriittisesti.
"Ikäluokkien pienenemiseen perustuvat leikkaukset ovat tarpeellisia ja perusteltuja. Amk-verkosto pitää koota rakenteellisesti sujuvaksi", Kaisto linjaa.
Opetusministeriö pyysi viime vuoden lopulla osalta ammattikorkeakouluilta selvityksiä koulujen toiminnasta. Vastaukset annettiin tammikuun loppuun mennessä.
Pohjoisesta selvitystä pyydettiin muun muassa Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten yksiköltä sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Haapajärven yksiköltä.
Kaiston mukaan 66 amk-yksikköä on saanut pyynnön. Ammattikorkeakouluja toimii noin 80 kunnassa.
"Se ei voi tarkoittaa sitä, että joka paikassa jouduttaisiin toimenpiteisiin, mutta osassa varmasti. Amk-yksikköjä tullaan vähentämään, mutta aikataulusta ei ole tarkkaa tietoa."
Kaisto sanoo, että eri puolilla Suomea on menossa ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien omia hankkeita, jotka johtavat yksiköiden vähentämiseen. Kaisto perää rohkeutta - ei niinkään opetusministeriöltä vaan ammattikorkeakouluilta itseltään.
"Kannustan kouluja valveutuneisuuteen. Niiden pitäisi miettiä, mikä koulutukselle on parasta, ja tekisivät sitten itse päätökset. Tällöin ei tulisi tarvetta, että joku ulkopuolinen joutuu päättämään niiden puolesta", Kaisto vihjaa.
Haapajärven yksikönjohtaja Virpi Ritvanen suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen. Tällä hetkellä yksikkö valmistaa liiketalouden koulutusohjelmasta tradenomeja, mutta Ritvasen haaveena on saada lisäksi agrologikoulutus käyntiin joko syksyllä 2007 tai viimeistään vuonna 2008.
"Se turvaisi yksikön tulevaisuuden jatkossakin. Agrologikoulutukselle on todellinen tarve. Politiikalla, varsinkin aluepolitiikalla, on näissä asioissa iso rooli", Ritvanen näkee.
Yksikönjohtaja sanoo pyydetyn selvityksen olevan "paperin papereiden joukossa".
"Ei se silti mikään naurun aihe silti ole, ja suhtaudumme asiaan vakavasti", hän vakuuttaa.
Haapajärven amk-yksikössä opiskelee tällä hetkellä noin 120 oppilasta. Nelivuotinen agrologikoulutus toisi 25 aloituspaikkaa lisää. Opiskelijamäärä nousisi Ritvasen mukaan näin lähelle 200 opiskelijaa.
Yhtenäinen yksikkö
läänin eteläosaan?
Yksikönjohtaja Keijo Nivala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä "säästyi" selvityspyynnöltä, jo kokonsakin vuoksi. Tekniikka-, sosiaali-, humanistinen ja kasvatus- sekä matkailuala ovat keränneet 1 100-1 200 opiskelijaa Ylivieskaan.
"Uudelleenjärjestelyt amk-kentässä ovat meneillään - isommin tai pienemmin askelin - mutta me olemme sen kokoinen yksikkö, että tulemme jäämään kartalle", Nivala uskoo.
Hän kuitenkin liputtaa Oulun eteläisen alueen yhtenäisen hallinnollisen korkeakouluyksikön puolesta. "Tilanne on nyt pirstaleinen. Sellaisena se ei voi jatkua. Hallinto olisi yhtenäisessä yksikössä mahdollisimman ohut."
Keijo Nivalan käsityksen mukaan pienet yksiköt häviävät, ja vieläpä nopeasti. "Ammattikorkeakoulujen pitää olla kansainvälisen tason toimijoita, eikä aivan pienimmillä yksiköillä ole siihen mahdollisuutta."