Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat väliinputoajia terveydenhuollossa. Kun alle kouluikäisistä huolehtii neuvola, koululaisista kouluterveydenhuolto ja yliopisto-opiskelijoista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jää amk-opiskelijoiden terveydenhoito kuntien vastuulle.
"Yliopistoissa terveydenhuoltopalveluita tuntuisi olevan hyvin saatavilla. Ammattikorkeakouluopiskelijat taas ovat kunnallisessa terveydenhuollossa, jolloin he ovat samoissa jonoissa muiden kuntalaisten kanssa. Jotkut amk-opiskelijat kokevatkin, että heidän terveytensä on vähempiarvoista kuin yliopisto-opiskelijoiden", kertoo SAMOKin sosiaalipoliittinen vastaava Tuulikki Pöllänen.
"Yliopistojen terveydenhuolto vaikuttaa ilmaiselta. Yliopisto-opiskelijat kuitenkin maksavat ylioppilaskunnan jäsenmaksua, jonka yhteydessä he maksavat terveydenhuoltomaksun, noin 35 euroa vuodessa. Opiskelijat maksavat ylioppilaskunnan jäsenmaksun automaattisesti, mutta ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla ei ole automaatiojäsenyyttä, eikä näin amk-opiskelijoiden terveydenhoitoa voida rahoittaa."
Opiskelijat kotikuntaan
Kunnilla on kansanterveyslain mukaan velvollisuus järjestää alueellaan opiskelevien amk-opiskelijoiden terveydenhuolto. Kaikista huonoimmassa asemassa ovat kuitenkin opiskelijat, joiden virallinen kotikunta on jokin muu kuin opiskelupaikkakunta.
"Kuntien suhtautuminen ja voimavarat vaihtelevat paikkakunnittain. Käytännössä kunnat eivät noudata kaikilta osin kansanterveyslakia. Erityisen vaikeaa opiskelijoiden on saada erikoissairaanhoidon palveluita, vaikka erikoissairaanhoitolain mukaan opiskelupaikkakunnan tulisi tarjota nämäkin palvelut."
Erikoissairaanhoidon palveluista opiskelupaikkakunnalla on oikeus laskuttaa opiskelijan kotipaikkakuntaa. Usein kuitenkin ei-paikkakuntalaiset lähetetään saamaan hoitoa kotikuntaansa, mikä on vastoin olemassa olevaa lainsäädäntöä.
Laista yhtenäinen
Viime keväänä opiskelijaterveydenhuollon tavoitteiden ja sisällön kehittämistyöryhmä laati muistion ja ohjeistuksen opiskeluterveydenhuollon suosituksista. Muistio suosittelee, että amk-opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään yhdessä toisen asteen oppilaiden terveydenhuollon kanssa. Muistio luovutettiin peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle.
Lisäksi työryhmä suositteli opiskeluterveydenhuollon kansallisen neuvottelukunnan perustamista. Neuvottelukunnan tehtävä olisi valvoa suositusten käyttöönottoa. SAMOKin mielestä neuvottelukunta on hyvä asia, mutta työtä riittää paikallistasollakin.
"Kuntien tarjoamien terveyspalveluitten lisäksi ammattikorkeakoulujen tulisi tarjota entistä paremmin opiskelijoille ohjauspalveluita sekä mahdollisuutta käydä opintopsykologilla. Monet mielenterveysongelmat johtuvat opiskeluvaikeuksista ja tulevat ilmi terveydenhuollossa, vaikkeivät ne terveydenhuollolle kuulukaan. Samalla tavoin korkeakoulun tulisi pitää huolta opiskelijoiden liikuntapalveluista."