Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon eli AMK-jatkotutkinnon suorittaneet saavat pettyä jatko-opintohaaveissaan. Tekniikan alan korkeakoulut ja yliopistot ovat jo ehtineet päättää yhteisesti, että AMK-jatkotutkinto ei tuota suoraan kelpoisuutta tekniikan alan jatko-opintoihin.
Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan varadekaani, professori Olli Silvén perustelee yhteistä linjausta sillä, että AMK-jatkotutkinto on ammatillinen tutkinto eikä tieteellinen perustutkinto.
"AMK-jatkotutkinnon suorittaneiden suositellaan hakeutumaan ensin perustutkinto-opiskelijaksi. Tässä katsotaan sitten riittävä määrä siltaopintoja, jotta pätevyys jatko-opintoihin syntyy", Silvén toteaa.
Hakuaika ammattikorkeakouluihin on parhaillaan käynnissä. Ammattikorkeakoulujen ilmoituksissa ja www-sivuilla ilmoitetaan AMK-jatkotutkinnon rinnastettavan suoraan yliopistojen maisteritutkintoihin. Työelämässä rinnasteisuus toteutuu, mutta yliopistoissa ei.
Opetusministeriössä tunnetaan yliopistojen linjaus AMK-jatkotutkinnon kelvottomuudesta jatko-opintoihin.
Kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta uskoo, että nyt on käynnissä siirtymäaika.
"Voi olla, että kaikki yliopistot eivät ole ottaneet tosissaan AMK-jatkotutkintoa. Nyt yliopistoissa on otettu aikalisä", Kangasniemi uskoo.
Yliopistojen linjauksiin opetusministeriöllä ei ole halua eikä juuri mahdollisuuksiakaan puuttua, sanoo Kangasniemi.
"Yliopistoilla on autonominen asema ja vapaus valita jatko-opiskelijat. Opetusministeriön yleinen kanta on kuitenkin se, ettei koulutuksellisia umpiperiä ja päällekkäistä koulutusta synny. Asia tullaan ottamaan esille yliopistojen kanssa kevään tulosneuvotteluissa."
AMK-jatkotutkinnon on kokeiluaikana suorittanut Suomessa 300 henkeä. Ensimmäiset valmistuneet ovat tänä talvena kolkutelleet yliopistojen ovia tohtorin hattu mielessään.
"Epävirallisia kyselyitä on tullut jo useita. Osa heistä voi tosin olla henkilöitä, jotka kokeilevat mahdollisuuksiaan useissa yliopistoissa", professori Olli Silvén epäilee.
AMK-jatkotutkinnot vakinaistettiin viime kesänä. Kokeiluaikana 2002-2005 niitä sai suorittaa vain kolmella alalla eli tekniikassa, kaupan ja hallinnon alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Vakinaistamisen myötä myös koulutusalat laajenivat. Vuonna 2008 aloituspaikkoja tulee olemaan jo 2000.
"Vakinaistamisen myötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vuoropuhelu jatko-opintokelpoisuudesta tulee lisääntymään. Muuten ammattikorkeakoulut saattavat ohjata jatko-opiskelijat ulkomaalaisiin yliopistoihin", kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetusministeriöstä ennustaa.
Ammattikorkeakoulujen ja ulkomaalaisten yliopistojen laajenevaa yhteistyötä ennakoi myös Insinööriliiton koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Hannu Saarikangas.
"Kyllä minua pikkusen ihmetyttää yliopistojen nuiva suhtautuminen jatko-opiskelijoihin. Onkohan kyse reviirin suojelusta vai mistä", Saarikangas pohtii.
Yliopettaja Eero Pikkarainen Kajaanin ammattikorkeakoulusta vetää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pätevöittävää koulutusohjelmaa. Teknologiaosaamisen johtaminen -koulutuksen opiskelijat haluavat Pikkaraisen mukaan kehittyä omassa työssään sekä saada pätevyyden virkoihin.
"Tässä vaiheessa jatko-opinnot eivät ajankohtaisia. Mutta joukossa on paljon nuoria ja päteviä kavereita, joilla voi jatkossa olla halu jatko-opintoihin."