Ammattikorkeakoulujen kiisteltyjä jatkotutkintoja koskeva lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Hallitus antaa esityksen perjantaina eduskunnalle. Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi joulukuussa pitkän kädenväännön jälkeen, että 40–60 opintoviikon laajuisia jatkotutkintoja aletaan kokeilla ensi vuoden alusta alkaen kolmella eri alalla. Kaupan ja hallinnon, tekniikan sekä terveydenhuollon aloilla aloitettaisiin kullakin yksi tai kaksi jatkokoulutusohjelmaa.
Aloituspaikkoja varattaisiin vuosittain yhteensä 300. Opiskelijoilta edellytettäisiin vähintään kolmen vuoden työuraa ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Jatkotutkintojen on määrä olla ”voimakkaasti työelämälähtöisiä” ja aikuiskasvatuksen luonteisia. Amk-perustutkintojen tavoin ne olisivat korkeakoulututkintoja, mutta niitä ei suoraan rinnastettaisi yliopistoissa suoritettaviin maisterintutkintoihin eli ylempiin korkeakoulututkintoihin. Tutkintoihin sisältyisi 20 opintoviikon laajuinen opinnäytetyö työelämän kehittämisestä.
Jatkokoulutus aiotaan rahoittaa ammattikorkeakoulujen aikuiskasvatus- ja erikoistumisopintoihin varatuista määrärahoista. Kuntaliitto vaatii kuitenkin kokeilulle omaa rahoitustaan. Ammattikorkeakoulut ovat pitkään pitäneet jatkotutkintoja välttämättöminä työelämän vaatimusten kasvun vuoksi. Muun muassa työnantajajärjestöt ja Kuntaliitto ovat vastustaneet niitä tai ainakin vaatineet lisäaikaa jatkokoulutustarpeiden selvittelyyn.