Yhä useampi amerikkalaistuomari on ryhtynyt kyseenalaistamaan langettamiensa tuomioiden ankaruuden järkevyyttä.
Useissa osavaltioissa säädetyt lait eivät kuitenkaan jätä tuomareille valinnanvaraa, vaikka vuosikymmenten vankilatuomio pikkurikoksista sotisi oikeustajua vastaan.
Antaessaan 55 vuoden vankilatuomion marihuanan myymisestä tuomitulle Weldon Angelosille Salt Lake Cityssa, tuomari Paul Cassell ilmoitti saman tien ryhtyvänsä itse kaikkiin mahdollisiin toimiin puolustuksen avustamiseksi.
Tämä siksi jotta 25-vuotiaan Angelosin tuomio saataisiin vetoomustuomioistuimessa kumotuksi. "Tässä ei ole mitään järkeä. Mutta minun on noudatettava lakia ja annettava sen mukainen minimituomio", tuomari Cassell sanoi suoraan oikeuden istunnossa.
Utahissa säädetyn lain mukaan myös ensimmäistä kertaa mietojenkin huumeiden myynnistä kiinnijääneille on annettava vähintään viiden vuoden tuomio .
Jos syytetty on kantanut tapahtumahetkellä asetta, tuomio on 25 vuotta. Weldon Angelos tuomittiin kolmesta huumeidenmyyntikerrasta, joista kahdella hänellä oli mukanaan ase. Tuomiota ei lieventänyt se, ettei Angelos koskaan uhannut aseellaan ketään ja huumeiden ostaja oli peitetyössä toiminut poliisi.
Poliisi itse oli provosoinut Angelosin välittämään hänelle marihuanaa. Syyttäjän edustajan mukaan 55 vuoden minimituomio on aivan paikallaan. Syyttäjän edustajan mukaan Weldon Angelos muodosti uhan amerikkalaiselle hteiskunnalle ja "oli kantaessaan asetta valmistautunut tarpeen vaatiessa tappamaan ihmisiä". " Angelosin tapaus kuvaa hyvin yhtä amerikkalaisen oikeustajun pimeää puolta, hyvin menestyvän keskiluokan ääniä kalastavien poliitikkojen ylläpitämää kuvitelmaa siitä, että joistakin yksittäisistä rikoksista säädetyt ylipitkät vankeustuomiot todella estäisivät tehokkaasti rikollisuutta.
Vaalit toisensa jälkeen ehdokkaat lupaavat puuttua milloin mihinkin rikollisuuden lajiin taatakseen turvalliset kadut" kunnollisille veroa maksaville amerikkalaisille.
Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa on voimassa näitä niin kutsuttuja pistelakeja, joiden mukaan annetut rangaistukset eivät ole eri rikoksista annettuja rangaistuksia vertailtaessa missään johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa.
Utahin tapauksessa kuvaavaa on, että lain mukaan harkitusta murhastakin voi selvitä 25 vuoden vankeudella. Utah ei kuitenkaan ole ainoa osavaltio, jossa lain määräämät huippuankarat tuomiot ovat nousseet otsikoihin. Kaliforniassa on vuodesta 1994 ollut voimassa niin kutsuttu kolmen kerran laki, jonka mukaan kolmannen kerran tietyistä rikoksista kiinnijääneet tuomitaan automaattisesti vähintään 25 vuoden vankeusrangaistukseen. Heillä ei ole mahdollisuutta anoa armoa.
Kansalaisoikeusliike ja osa kalifornialaisista tuomareista on kampanjoinut jo pitkää lain kumoamiseksi, mutta marraskuun vaaleissa enemmistö osavaltion äänestäjistä hylkäsi ehdotuksen lain kumoamisesta.
Kalifornian osavaltion vankimäärä kasvoi vuoteen 2000 mennessä 20 vuodessa 23 500 vangista 162 000 vankiin, joista 42 000 on tuomittu kolmen kerran lain perusteella.
Myös amerikkalainen piilorasismi näkyy luvuissa. Lain perusteella on tuomittu 17 kertaa enemmän mustia kuin valkoisia amerikkalaisia.