Ame­rik­ka­lais­nör­tit puu­haa­vat tie­to­ko­nei­ta ke­hi­tys­mai­den lap­sil­le

Helsinki Kirkkaanvihreään muovikuoreen pakattu pieni XO-tietokone näyttää ensi näkemältä joulun lelumarkkinoiden uusimmalta hittituotte

Helsinki Kirkkaanvihreään muovikuoreen pakattu pieni XO-tietokone näyttää ensi näkemältä joulun lelumarkkinoiden uusimmalta hittituotteelta. Mediaprofessori Walter Benderin mukaan koneen käyttötarkoitus on kuitenkin astetta vakavampi.

Kehitysmaiden koululapsille jaettavilla koneilla on tarkoitus kohentaa lasten oppimismahdollisuuksia, vauhdittaa kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehitystä ja saada ne nousemaan teollisuusmaiden rinnalle globaalissa tietotekniikkakilvassa.

Maineikkaan MIT-korkeakoulun medialaboratoriota aiemmin johtanut Bender toimii nykyisin johtajana amerikkalaisessa One Laptop Per Child -järjestössä. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on saada kestävä ja edullinen tietokone jokaiselle kehitysmaiden koululapselle, joita järjestön mukaan on noin miljardi.

Ensimmäiset noin viisi miljoonaa konetta jaetaan koululapsille ensi vuonna Argentiinassa, Brasiliassa, Nigeriassa, Libyassa ja Thaimaassa. Voittoa tavoittelematon OLPC-järjestö myy huippuedulliset koneet omakustannehintaan kyseisten maiden opetusviranomaisille.

Benderin mielestä miljardin tietokoneen levittäminen kehitysmaihin ei ole suuruudenhullu hanke.

- Tämä on valintakysymys. Yhdysvallat käyttää Irakin sotaan vuosittain rahaa noin 150 miljardia dollaria. Tuolla rahasummalla me voisimme saada tietokoneet kehitysmaiden lapsille yhdessä vuodessa, Bender kuittaa.

Hän vieraili tällä viikolla Helsingissä Helsinki Institute for Information Technologyn vieraana.

Vaativiin oloihin

Kehitysmaiden karut olot asettavat tietokoneille omat vaatimuksensa. Benderin mukaan tietokoneiden kehityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden suojaamiseen kolhuilta, pölyltä ja kosteudelta. Koneiden näppäimistö ei esimerkiksi koostu erillisistä näppäimistä, vaan on yhtenäisen kumimaton peittämä.

Myös kehitysmaiden ongelmallinen sähkönsaanti on huomioitu XO-koneissa. Niiden virrankulutus on poikkeuksellisen alhainen, ja lisäksi koneiden akku voidaan tarvittaessa ladata lihasvoimaa käyttämällä.

Kehitysmaiden oloihin on kiinnitetty huomiota myös siinä, että nestekidenäyttöä voidaan hyvin käyttää myös ulkona auringonvalossa tapahtuvaan opiskeluun. Koneiden kestävyyttä on parannettu muun muassa jättämällä niistä pois helposti vioittuva kovalevy.

Silmiinpistävänä yksityiskohtana koneissa on jäniksen korvia muistuttavat antennit, joiden avulla lapset voivat verkottua muiden lähistöllä olevien koneenkäyttäjien kanssa.

Erityisominaisuuksista huolimatta koneiden hinta on onnistuttu painamaan sataan dollariin eli noin 75 euroon muun muassa suurten valmistuserien ansiosta. Lisäksi koneen suorituskyvystä ja muistista on tingitty - osittain myös sen vuoksi, etteivät koneet vetäisi varkaita puoleensa.

- Tällä ei pysty pyörittämään toimistoa, Bender kertoo.

Korvaa koulukirjat

XO-tietokoneen valmistusmateriaaleissa on Benderin mukaan kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja kierrätettävyyteen.

- Tämä kone on ympäristöystävällinen myös sikäli, että koneiden avulla voidaan korvata satojen miljoonien koulukirjojen painattaminen ja jakelu.

Koululaiset voivat viedä koneet kotiinsa, joten myös heidän vanhempansa voivat opiskella ja surfata niiden avulla netissä.

- Näin koneet vaikuttavat koko yhteisöön, Bender hehkuttaa.

Hän ei pelkää, että OLPC:n koneesta tulee pelkkä lasten pelikone, sillä koneiden muisti ja suorituskyky eivät riitä kovin monimutkaisten pelien pelaamiseen. Toisaalta hän muistuttaa, että tietokonepelejä voidaan hyvin käyttää myös opetukseen.

Bender myöntää, että koneiden huollon järjestäminen on melkoinen haaste. Tarkoitus on saada huoltojärjestelmä syntymään paikallisen yritteliäisyyden varaan.

- Emme aio avata miljardin käyttäjän call centeriä Massachusettsiin, hän naurahtaa.

Ilmoita asiavirheestä