"Minä en ole täällä kertomassa teille mitä teidän pitää ajatella, vaan pyydän, että ajattelette." Oprah Winfrey, supermarkkinoija jonka tv-ohjelmaa seuraa joka viikko 50 miljoonaa amerikkalaista, on laittanut itsensä likoon demokraatteja edustavan Barack Obaman puolesta, jota kukaan ei tuntenut vuosi sitten.
Puolestapuhujia tarvitaan, sillä Yhdysvaltojen presidenttikisassa siirrytään kahden viikon kuluttua esivaalikierrokselle. Iowalaiset aloittavat kymmenien Valkoiseen taloon pyrkivien ehdokkaiden karsinnat tammikuun 3. päivänä. He, jotka menestyvät jo ensi koitoksissa huonosti, tuskin kurottavat presidentiksi asti marraskuun vaaleissa 2008.
Suosikkien kärjessä on komeillut demokraattien Hillary Clinton, joka on myös kahminut eniten miljoonia yrityksiltä. Etumatka on tosin loppuvuodesta huvennut vauhdilla. Rinnalla -- ellei jo nipin napin ohi -- ravaa toivon politiikallaan tavallisiin kansalaisiin vetoava Illinoisin senaattori Barack Obama.
Lähiaikojen mielenkiintoisin kisa käydään juuri näiden demokraattijuristien välillä. Sekä nainen että musta merkitsisivät presidenttinä täysin uutta aluevaltausta. Lempeän politiikan Obama lupailisi jopa suurempaa muutosta kuin Clinton, joka kampanjoi kuin mies.
Hillary Clintonia kannattelee kokemus, jota hän on kerännyt 15 vuotta Washingtonin piireissä. Mutta häntä pidetään kylmänä ja epärehellisenä. Obama taas arvioidaan rehdiksi ja avoimeksi. Hän karttaa polarisointia ja on viettänyt lapsuutensa isäpuolensa takia Indonesiassa, mikä voisi edistää ymmärrystä islamistisen maailman kanssa.
Obama on kuitenkin paitsi idealisti myös kokematon. Häneltä puuttuu kunnollinen talousohjelma sekä kovan luokan tukiverkosto. Obaman kovin ongelma lienee kuitenkin se, että kansaa kaipaa häneltä ihmettä, jonkinlaista Martin Luther Kingin hurmaa.
Joka tapauksessa hän on virkistynyt sitten kesän ja pyrkii nyt näyttämään hampaita. Kokemattomuus ei tarkoita samaa kuin arvostelukyvyn puute, hän painottaa.
Varteenotettavia on tietysti muitakin. Kintereillä pinkovat Kennedyjä muistuttava John Edwards sekä tylynä tunnettu republikaani, New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani, jonka riuskuutta ihailtiin terroristi-iskujen jälkeen. Kärjen tuntumassa hölkkäävät myös talouspoliitikko Mitt Romney, joka ei kuvernöörinä ole armahtanut ketään, ja John McCain, jota on alkanut hivuttaa tuki presidentti Bushin Irakin politiikalle.
Republikaanien kärkijoukkoon on myös vasta pompahtanut vitsikäs kitaristi Mike Huckabee, jonka on laskettu antaneen rikollisille anteeksi enemmän kuin aikaisemmat kuvernöörit yhteensä. Kaikki onkin täysin auki, kun persoona ja show määräävät enemmän kuin sisällöt.
Mitä amerikkalaiset sitten odottavat tulevalta 44. presidentiltään? Johtajuutta, inspiraatiota, moraalia, kokemusta ja uskottavuutta. Näin ainakin, jos pohjaksi otetaan Time-viikkolehden tarjoama lista äänestäjien painotuksista.
Konservatiivisesti asennoituneet äänestäjät haluavat ennen kaikkea moraaliapostolin, joka vastustaa abortteja ja ajaa perhearvoja. Vapaamielisemmät demokraatit taas toivovat ennen kaikkea arvostelukykyistä ja välittävää presidenttiä.
Joka tapauksessa demokraateilla on nyt tilausta. Vain joka kolmas amerikkalainen haluaa republikaanijohtajan Irakin sotavuosien jälkeen. Olisiko Oprahilla sittenkin oraakkelin kykyjä?
**
Earthrace-vene starttasi juuri 75 päivän maailmanympärimatkalle Lontoosta pelkästään biobensan voimin. Koskahan formularadalla siirrytään edistyksen aikakauteen?