Ame­rik­ka­lai­set hakevat mallia Suomen kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä

Yhdysvalloissa tiedetään, että maan koulujärjestelmää pitää kehittää radikaalisti, kirjoittaa New Yorkissa asuva toimittaja Anu Partanen The Atlantic -verkkolehdessä. Koulujärjestelmän uudistamisen myötä ollaan kiinnostuttu myös Suomen peruskoulusta.

Lokakuussa Oulunsalon Varjakassa vietettiin vanhan ajan koulupäivää, joka oli osa Oulunsalon koululaitoksen 130-vuotisjuhlia.
Lokakuussa Oulunsalon Varjakassa vietettiin vanhan ajan koulupäivää, joka oli osa Oulunsalon koululaitoksen 130-vuotisjuhlia.

Yhdysvalloissa tiedetään, että maan koulujärjestelmää pitää kehittää radikaalisti, kirjoittaa New Yorkissa asuva toimittaja Anu Partanen The Atlantic -verkkolehdessä. Koulujärjestelmän uudistamisen myötä ollaan kiinnostuttu myös Suomen peruskoulusta.

Suomi on menestynyt hyvin muun muassa lukutaitoa ja matemaattisia taitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa koko 2000-luvun ajan. Muita hyvin sijoittuneita maita ovat olleett esimerkiksi Etelä-Korea ja Singapore.

Suomen koululaitoksen menestys herättää ulkomailla mielenkiintoa siksikin, että verrattuna kaukoidän maihin suomalaislasten koulupäivät ovat lyhyet ja läksyjä tulee vähän.

Partanen nostaa artikkelissa esiin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, Cimon, johtajan Pasi Sahlbergin johtopäätökset. Hän pitää suomalaisen koululaitoksen menestyksen kulmakivenä tasa-arvoa.

Suomalaisen koululaitos uudistettiin täysin 1970-luvulla. Keskeiseksi periaatteeksi nostettiin juuri oppilaiden välinen tasa-arvo. Vuosikymmeniä sitten tehdyistä päätöksistä hyödytään edelleen.

Tasa-arvon nimissä kaikille lapsille haluttiin tarjota samat mahdollisuudet oppimiseen huolimatta perheen tulotasosta, asuinpaikasta tai lapsen taustoista. Koulun työtä päätettiin tukea kouluruokailulla ja terveydenhoidolla.

Sahlbergin mukaan suomalainen ajattelumaailma hämmentää Yhdysvalloissa, jossa on totuttu arvottamaan kouluja hyviin ja huonoihin oppilaitoksiin. Varakkaat amerikkalaisvanhemmat ovat valmiita maksamaan kymmeniätuhansia dollareita yksityiskoulujen opetuksesta.

Toinen Suomen koululaitoksen keskeinen seikka on yhteistyö. Yhdysvalloissa koulutuksessa keskitytään kilpailuun -- valitaan paras koulu, parhaat opettajat ja parhaat oppimistulokset. Lisäksi ikäluokkien osaamista mitataan Yhdysvalloissa laajoilla testeillä. Suomessa kilpailusta puhuminen vaivaannuttaa, ja arviointikin tapahtuu oppimisryhmissä.

Sahlberg nostaa esiin myös suomalaisten opettajien laadukkaan koulutuksen ja ammattitaidon. Opettajankoulutus kiinnostaa suomalaisia nuoria. Suomen kouluissa vierailleet ulkomaalaisryhmät kiinnittävätkin usein huomiota siihen, että Suomen kouluissa oppilaita kannustetaan luovuuteen.

Suomen menestymistä Pisa-tutkimuksessa on selitetty usein sillä, että kyseessä on varsin pieni kansakunta. Yhdysvalloissa koulutuksen järjestäminen on kuitenkin osavaltioiden vastuulla. Monissa osavaltioissa väkiluku on lähellä Suomen väkilukua.

Ilmoita asiavirheestä