Helsinki Suomi olisi sotilaallisesti valmis sotilasliitto Naton jäseneksi, arvioi Yhdysvaltain Euroopassa olevien ilmavoimien komentajan poliittinen neuvonantaja Mark N. Gose.
Suomen armeijan toimintaan aiemmin tutustuneen Gosen mielestä Suomi olisi "unelma" Naton laajentumisen kannalta.
- Jos Suomi päättäisi lähivuosina liittyä Natoon, voisitte kävellä sisään, ja me ajattelisimme teidän olleen jäseniä 20 vuotta. Se, mitä armeijanne on tehnyt, on hämmästyttävää, everstiluutnantti, tohtori Gose kiitteli Helsingissä tiistaina puhuessaan Ulkomaantoimittajien yhdistykselle.
Baltian maiden mahdollinen liittyminen Natoon ei heikennä Gosen mielestä Suomen turvallisuustilannetta. Hänen mukaansa huolen "tekee tyhjäksi" se, että Suomi kuuluu jo EU:hun ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan.
- En näe mitään syytä levottomuuteen, elleivät suomalaiset ala tuntea oloaan epämukavaksi siksi, että maa ei ole Nato-jäsen, hän sanoi. Gosen esimies on kenraali Gregory S. Martin, joka on myös Naton pohjoisen vastuualueen ilmavoimien komentaja Euroopassa.
Nato päättää mahdollisesta laajentumisesta Prahan marraskuun huippukokouksessa. Gosen mukaan huippukokouksesta tulee kenties sotilasliiton historian tärkein - muutoinkin kuin itälaajentumisen takia.
- Jos suurin osa hakijamaista otetaan jäseniksi, (Naton) jäsenistä 30-40 prosenttia olisi entisiä Varsovan liiton maita tai Varsovan liittoon jotenkin liittyneitä maita.
Laajentumisen myötä tarkasteluun joutuvat komentojärjestelmät, uusien jäsenten edustuksen järjestäminen ja päätöksenteko ennen muuta kriisitilanteessa, kuten Yhdysvaltain vuoden takaisten terrori-iskujen jälkeen.
- 19 jäsenmaan (liitossa) päätöksenteko kestää jonkun aikaa, jos jäseniä olisi 25-26 päätöksenteko saattaisi kestää pidempään.
Venäjällä oma ääni
Venäjän suhtautumista siihen, että valtaosa Naton kandidaattimaista kuuluu entiseen itäblokkiin, on Gosen mukaan omiaan pehmentämään se, että Venäjällä on nyt "oma ääni" sotilasliiton päätöksenteossa.
Nato ei ole myöskään rakentanut tukikohtia Puolaan, Unkariin ja Tshekkiin, jotka liittyivät Natoon aiemmin.
Gosen mukaan tällä hetkellä näköpiirissä ei ole Nato-tukikohtien perustamista Baltian maihinkaan, jos nämä liittyvät sotilasliittoon. Hän uskoo, että uusille Nato-maille avautuisi omia rajallisia tehtäväalueitaan esimerkiksi rauhanturvaamisessa ja humanitaarisessa avussa.
Yhdysvaltain ilmavoimat puolestaan tähyää uusia harjoitusalueilta, joita saattaisi avautua esimerkiksi jäsenyyttä havittelevassa Kroatiassa, missä ilmatila ei ole yhtä ruuhkainen kun nykyisissä Nato-maissa.
Irak uhka Euroopallekin
Yhdysvaltain suunnitelma mahdollisesta sotilasiskusta Irakiin on otettu varautuneesti vastaan monessa Euroopan maassa. Gose näkee linjaerojen taustalla käsitteellisen eron.
- Me amerikkalaiset uskomme olevamme sodassa. Piste. Olipa kyse al-Qaedasta, Abu Sayyafista tai kansallisvaltiosta, joka suojelee terroristeja - meille kyse on yhdestä sodasta.
Saksassa työskentelevästä Gosesta näyttää, että Länsi-Euroopassa tehdään ero Irakin kaltaisen valtion muodostaman riskin ja terroristijärjestöjen muodostaman riskin välillä. Yhdysvaltain suurin huoli on Irakin valmistamien joukkotuhoaseiden päätyminen terroristien käsiin.
- Kyse ei ole vain uhkasta Yhdysvalloille vaan myös Euroopalle. (YK:n) asetarkastajia ei ole ollut maassa neljään vuoteen. Mitä (presidentti Saddam Hussein) on kehittänyt sinä aikana: se on kysymys, johon haluamme vastauksen.
Hän heittää ilmaan kysymyksen siitä, minkälaista tuhoa olisi saanut aikaan New Yorkin kaltainen terrori-isku, jos WTC:n pilvenpiirtäjiin ohjatut lentokoneet olisi lastattu kemiallisilla tai biologisilla aseilla.
Gose torjui arvostelun siitä, että Yhdysvallat ajaisi omaa Irakin-politiikkansa eurooppalaisesta mielipiteestä piittaamatta tai ainoastaan öljynsaannin turvaamisen takia. Hän arvelee, että Yhdysvalloille olisi poliittisesti kiperä kysymys hyökätä Irakiin "yksin". Se on tehtävä yhteistyössä "liittolaisten ja ystävien" kanssa, hän uskoo.
