On vaikea kuvitella epätodennäköisempää paikkaa suomalaisen kulttuurin vyörytykselle kuin 390 asukkaan pikkukaupunki Catskillsin vuoristossa, vajaan neljän tunnin ajomatkan päässä New Yorkin kaupungista.
Syyskauden alussa Hobartin kaupungin kuitenkin valtasi suomalaisen kulttuurin juhlinta. Ohjelmassa oli talvisodasta kertova dokumenttielokuva, runoja ja professori Kirby Olsonin esitelmä siitä, kuinka hän tuli kirjoittaneeksi tänä vuonna julkaistun, osin Suomeen sijoittuvan romaaninsa Temping.
Kulttuuritapahtuma sai niin suuren suosion, että myöhäisimmät tulijat vapaapalokunnan juhlasaliin joutuivat tyytymään seisomapaikkoihin.
Suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta ja meneillään olevaa EU-puheenjohtajuutta juhlittiin näkyvästi Hobartin 250 metrin mittaisessa pääkadun kolmessa kirjakaupassa.
Tarjolla oli suomalaista kirjallisuutta suomeksi ja englanniksi sekä Finlandia-juustoa ja kotona paistettuja karjalanpiirakoita, jotka loppuivat kesken.
Huomiotta eivät jääneet myöskään Finlandia-votkan ja lakkaliköörin merkitys suomalaisessa kulttuurissa.
Hobartilaiset ovat tunnettuja elävästä kirjallisuuden harrastuksestaan. Seutu tunnetaan myös hienoista ulkoilu- ja hiihtomaastoistaan sekä kohtuullisista kiinteistöhinnoistaan.
Vaikka kaupungilla ei ole mainittavia suomalaisjuuria, alueella on muutamien New Yorkissa asuvien suomalaisten viikonloppuasuntoja.
The Library Shop -kirjakauppaa viikonloppuisin pitävä Donald S. Dales oli silmin nähden tyytyväinen Suomi-päivän menestykseen.
New Yorkissa asuva suomalainen näyttelijä Tuomas Hil lausui hänen kaupassaan runoja ja nauratti kaupantäyttä yleisöä laulamalla Dalesin säestyksellä muun muassa "Minun kultani kaunis on" riittävän teatraalisesti, jotta juoni avautui amerikkalaisille.
Kukaan ei etukäteen ollut oikein varma, kuinka suuren suosion Suomeen keskittynyt teemapäivä saisi. "Tätä suunniteltiin pari kuukautta", Dales kertoi.
Hobartissa järjestetään usein kulttuuritapahtumia eri teemoilla.
Hobartilaisille puhunut Suomen New Yorkin pääkonsuli Osmo Lipponen pääsi hehkuttamaan selvästi vaikuttuneelle yleisölle, että suomalaiset ovat maailman lukutaito- ja lukemisharrastustilastojen kärjessä. "Jo sata vuotta sitten kun Euroopasta saapui Yhdysvaltoihin miljoonia siirtolaisia, suomalaiset erottuivat sillä, että lähes kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa", Lipponen kertoi.
Monille hobartilaisille Ben Stroutin tuottama talvisodasta kertova puolidokumentaarinen elokuva Tuli ja jää (Fire and Ice) avasi ensimmäistä kertaa historian lehtiä kertomalla pohjoisen Euroopan ajanjaksosta, jolloin koko Suomi ja sen kulttuurin olemassaolo oli kirjaimellisesti veitsen terällä.
"Aihe tuli vastaan aivan sattumalta", Strout kertoi esityksen jälkeen kuvatessaan kolme vuotta kestänyttä urakkaansa.
Myös suomalaisilla on lähiaikoina tilaisuus päästä näkemään Stroutin elokuva, koska Yleisradio on ostanut sen esitysoikeudet. Muuten elokuvan rahoitukseen olivat osallistuneet muun muassa amerikansuomalaiset sotaveteraanijärjestöt.
"Ehkäpä yksi syy tällaisen tilaisuuden suureen suosioon on se, että amerikkalaisia on yhä enemmän alkanut kiinnostaa pienten eurooppalaisten kansojen selviäminen viime vuosisadan koettelemuksista", Strout spekuloi.
Mika Horelli