Kansan syvien rivien muutoshalu ja poliittista eliittiä kohtaan tuntema epäluulo osoittautuivat ennakkoitua paljon vahvemmiksi voimiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin yllättävän selvä voitto löi ällikällä niin Yhdysvalloissa kuin muualla. Kokenut demokraattipoliitikko Hillary Clinton joutui tunnustamaan nöyryyttävän tappion Amerikan jytkyn edessä.
Politiikan ulkopuolelta tuleva aito populisti Trump nosti kampanjassa esiin asioita, joista poliittinen korrektius olisi aiemmin estänyt puhumasta. Yksinkertaistettu sanoma upposi valkoiseen vähemmän koulutettuun ja taloudellisen syrjäytymisen kokeneisiin tai sen uhan alla oleviin ihmisiin.
Clinton ei vakuuttavasta osaamisestaan huolimatta puhutellut kansalaisia riittävästi. Lisäksi sähköpostisotku vainosi häntä vielä loppumetreillä. Trumpin viesti ja karisma upposivat paremmin muutosta ja Yhdysvaltain suuruutta kaipaaviin äänestäjiin.
Trumpin menestystä ja mahdollisuutta toteuttaa politiikkaansa vahvistaa republikaanien enemmistö kongressissa. Asioita voi mutkistaa kuitenkin se, että Trumpin ja republikaanieliitin suhteet kärsivät kampanjassa kolhuja.
Vielä ei tiedetä paljonkaan siitä, minkälaista politiikkaa Trump esikuntineen aikoo presidenttinä harjoittaa. Toistaiseksi tiedetään vain se, että varapresidentti on Indianan kuvernööri Mike Pence. Villejä veikkailuja kärkipaikkojen miehityksistä sen sijaan on menossa.
Trumpin ensiesiintyminen New Yorkissa tuloksen selvittyä oli odotetun sovinnollinen. Hän antoi Clintonille tunnustusta kovasta kampanjasta ja Yhdysvaltain hyväksi tehdystä työstä.
Trump antoi kaksi lupausta. Yhdysvalloissa aloitetaan laaja infrastruktuuriohjelma ja veteraanien asiat pannaan kuntoon.
Kansainvälinen yhteisö seuraa tarkasti, mitä Trump sanoo ja tekee. Paljon on arvailujen varassa. Kampanjassa Trump arvosteli Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksia, peräsi Nato-liittolaisia maksamaan enemmän puolustuksestaan, oli karkottamassa laittomia siirtolaisia ja ihaili Venäjän presidentin Vladimir Putinin johtajuutta. Ilmastomuutosta hän on pitänyt huijauksena.
Vielä ei ole selvää, miten tämä kaikki tulee näkymään Yhdysvaltain politiikassa – jos mitenkään. Ulkopolitiikassa presidentillä on sisäpolitiikkaa merkittävämpi asema. Ensilausunnossaan hän vakuutti Yhdysvaltojen hakevan kumppanuutta, ei vastakkainasettelua. Hän lupasi reilua kohtelua, vaikka panikin Amerikan edun muiden edelle.
Suomen kannalta on merkitystä, jos Yhdysvallat alkaa rakentaa kaupan esteitä, sillä Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Suomella on sinänsä pitkät ja ongelmattomat suhteet Yhdysvaltoihin.
Transatlanttiset suhteet voivat joutua koetukselle, jos EU:n ja sen Nato-jäsenten välit Atlantin yli oikeasti viilenevät.
Pääkirjoitus