Oulun pelastuslaitoksen sairaankuljettajat ovat huolissaan miehistön jaksamisesta henkilöstövajeen ja työaikasopimuksen viivästymisen vuoksi.
He uskovat tilanteen heijastuvan myös potilasturvallisuuteen.
Paikallinen työaikasopimus loppui sunnuntaina ja nyt töitä tehdään virkaehtosopimuksen mukaisesti kahden vuoron sijaan kolmessa työvuorossa.
Sairaankuljettajat näkevät kolmivuorotyön huonontavan heidän työaikojaan ja vaikuttavan työssä jaksamiseen.
Aikaisemmin he saivat työputken jälkeen neljän vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, mutta uusi vuorokierto tuo vapaata yhden vuorokauden kerrallaan.
"Kaksivuorojärjestelmä oli inhimillinen, ja se on auttanut meitä jaksamaan raskaassa ja tarkkaavaisuutta vaativassa ammatissa. Meillä on muutenkin vajaa valmius ja teemme paljon ylitöitä, joten lyhyet vapaat tulevat varmasti näkymään jaksamisessa", lääkintäesimies Janne Korteniemi toteaa.
Sairaankuljettajat uskovat, että työssä jaksaminen heijastuu työn laatuun. He ovat huolissaan siitä, ettei nykyisillä resursseilla pystytä tiukassa tilanteessa saamaan tarpeeksi autoja liikenteeseen. Lähikunnista apua tilattaessa odotusajat venyvät pitkiksi.
Pelastuslaitoksen operatiivisen päällikön Mika Haverisen mukaan työaikajärjestely ei vaikuta potilasturvallisuuteen tai aiheuta kohtuutonta taakkaa työntekijöille.
"Käytössä on sama viikkotyöaika kuin aikaisemminkin ja virkaehtosopimuksen mukaiset lepotauot täyttyvät", Haverinen sanoo.
Työnantaja lisäisi päivävahvuutta
Henkilöstövaje ja ylityöt ovat ajaneet kokeneitakin sairaankuljettajia irtisanoutumaan.
Tehyn luottamusmies ja sairaankuljettaja Iiro Anttila toteaa, että työvoimatoimiston sivuja on selannut yksi jos toinenkin.
"Useampi harkitsee työpaikan vaihtoa."
Käytännössä työnantaja tahtoisi keskittää sairaankuljetusyksiköitä entistä enemmän päiväsajalle.
Vanhan sopimuksen nähtiin myös eriarvoistavan työntekijöitä, koska osa ei päässyt lainkaan osallisiksi yötyölisistä.
Sairaankuljetusmestari Terhi Kaakinen toteaa, että uusittavalla työaikajärjestelmällä pyritään myös vastaamaan sairaankuljetuksen muuttuviin tarpeisiin.
"Kyydit lisääntyvät vuosi vuodelta, kun kaupunki kasvaa. Painopiste on saatava päiväsajalle, jolloin hälytyksiä on eniten", Kaakinen sanoo.
Työntekijät tahtoisivat puolestaan nostaa resursseja tasaisesti ympäri vuorokauden.
"Päivällä kyytejä on määrällisesti enemmän, mutta ne ovat hyvin pitkälti sairaalasiirtoja. Yöllä keikat ovat akuutteja, joissa potilas tutkitaan tarkemmin ja kyyti kestää kauemmin", sairaankuljettaja Ville Melamies kertoo.
Kuukausien neuvotteluista ei tulosta
Työaikajärjestelmästä on neuvoteltu työnantajan ja työntekijöiden kesken elokuusta saakka. Molemmille sopivaa mallia ei ole vielä saatu aikaiseksi.
"Ehdottamamme malli on hyvin samantyylinen kaksivuorojärjestelmä kuin ennenkin. Virkaehtosopimukseen mentiin, koska neuvottelut eivät edenneet siinä ajassa kuin kuvittelimme. Emme missään vaiheessa ole sanoneet, ettei työntekijöiden olisi mahdollista saada erilaista järjestelmää kolmivuoroon verrattuna", Haverinen sanoo.
Haverisen mukaan suurin ongelma ei ole työaikajärjestelyssä vaan siinä, että henkilöstöä on kaiken kaikkiaan liian vähän. Hän muistuttaa, että lähiaikoina sairaankuljetukseen saadaan kuusi uutta työsuhdetta.
"Henkilöstövaje ja työaikajärjestely ovat toisistaan täysin irralliset asiat", Haverinen toteaa.