Pyhäjärvi Täydenkuun Tanssit yhdistetään Pyhäjärveen yhtä tiukasti kuin kamarimusiikki Kuhmoon ja Kaustiselle kansanmusiikkijuhlat.
Festivaalit eivät kuitenkaan voi pysyä paikallaan. Niiden täytyy elää taiteen ja yhteiskunnan muutoksessa mukana.
Mihin suuntaan lähtee nyt 20-vuotias nykytanssifestivaali?
"Jos sisältö sementoidaan, festivaali voi nopeasti jämähtää ja kuolla. Täytyy seurata miten taide kehittyy, sehän kiinnittyy tähän aikaan ja yhteiskuntaan. Ettei tapahtumasta tule mikään historiallisen tanssin festivaali", naurahtaa Alpo Aaltokoski, Täydenkuun Tanssien taiteellinen johtaja.
"On hirveän tärkeää, että taiteellinen johtaja seuraa, mitä tapahtuu, ja pyrkii myös vähän ennakoimaan."
Kaikki pyhäjärviset eivät ole pelkästään iloisia, että kaupunki tukee tapahtumaa. Kaupungin avustus on 12 000 euroa plus esitystilat ja valtion 80 000 euroa.
"Kaksi kaupunginvaltuuston jäsentä on esittänyt, että festivaalin tuki pitäisi asteittain lakkauttaa. Että meidän pitäisi pärjätä omillamme", Aaltokoski kertoo. "He eivät ymmärrä, että kaiken julkisen tuen edellytys on, että kunnalta tulee omarahoitusta."
Uhkakuvia on muitakin. Täydenkuun Tanssit syntyi 20 vuotta sitten tarpeeseen. Se oli kauan ainoa laatuaan. Nyt maisema on hyvin eri näköinen.
"On tullut uusia festivaaleja: Tanssin Aika, Tanssivirtaa, Liikkeellä marraskuussa, Sivuaskel, Paikallisliike, Tanssia tyrkyllä. Tanssin aluekeskuksissa on esitystoimintaa läpi vuoden", Aaltokoski luettelee. "Sanoin valtuustolle, että tilanne on nyt toinen. Tekijät eivät ole enää niin riippuvaisia Pyhäjärvestä. Me ollaan kilpailuasemassa."
"Tapahtumaa pitää kehittää", Aaltokoski painottaa. "Jos tekijöistä ei ole kivaa tulla Pyhäjärvelle ja jos niistä ei pidetä huolta, tämä festivaali kuolee."
Toimivalle konseptille on myös ottajia. Haapajärvi taisi jossain vaiheessa olla kiinnostunut.
Myös festivaalin toiminnanjohtaja Arja Saastamoinen toivoo, etteivät pyhäjärviset antaisi Täydenkuun Tanssien liukua pois käsistä. "Vaara on, että festivaali lähtee paikkakunnalta pois. Paljonhan Suomessa kuolee tapahtumia tai ne muuttavat oleellisesti muotoa", Saastamoinen realisoi.
"Kritiikkiä saa olla, mutta pitäisi sallia erilaisia asioita ihmisten hyväksi. Tapahtumalla on myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kunpa ihmiset tajuaisivat, ettei se ole keneltäkään pois, vaan festivaali tarjoaa esimerkiksi tanssia opiskeleville nuorille mahdollisuuden katsoa tanssia lähellä."
Saastamoisen mielestä festivaalista voidaan pitää kiinni suhtautumalla positiivisesti yrittämiseen.
"Annetaan ihmisten tehdä se."
Tapahtuma on iso imagotekijä Pyhäjärvelle. Se piristää myös monien palvelujen kysyntää. Täydenkuun Tanssit ei kuitenkaan ole siinä pisteessä kuin joskus visioitiin, että tapahtuma olisi laajemminkin taiteesta kiinnostuneiden ihmisten kesäpysäkki, minne perheet tulisivat ottamaan tanssikylpyjä.
Puuttuu houkutuksia, laatua ja infrastruktuuria.
"Yrittäjät eivät osaa kehittää palvelujaan festivaalia varten tai hyödyntää festivaalia omien palvelujen myynnissä. Tänne majoittuu satamäärin ihmisiä. Ilman festivaalia olisi todennäköisesti aika tyhjää", Aaltokoski ihmettelee.
"Yhteistyötä pitäisi saada aikaiseksi. Viime vuonna meillä oli kulttuurimatkailuseminaari, niin oliko siellä yksi paikallinen yrittäjä. Kun ei ole kilpailua, niin ei ole kiinnostusta kehittääkään mitään. Tyydytään johonkin tiettyyn."
Toiminnanjohtaja Arja Saastamoinen kaipaa matkailuyrittäjien, muiden yrittäjien ja tapahtumajärjestäjien yhteistä ponnistusta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
"Win win elikkä kaikki voittaa", hän muistuttaa.
Alpo Aaltokoski kaipaa yrittäjien off-juttuja.
"Päivällä ei tahdo olla tavalliselle yleisölle oikein mitään ohjelmaa. Ammattilaisille on kurssit ja seminaarit, mutta mitä yleisö tekee? Vieraat voisivat mennä vaikka järviristeilylle tai kalaan. Mutta miten sinne Pyhäjärven kauniiseen luontoon ja järvelle pääsee? Tämän järjestäminen ei ole festivaalin tehtävä."
Täydenkuun Tanssit ei ole ainakaan mitäänsanomaton festivaali, Aaltokoski huomauttaa.
"Festivaalista on käyty kovaakin kriittistä keskustelua, ja sitä käydään edelleen. Kaupunginvaltuusto kutsui minut iltakouluun kertomaan festivaalista, mikä puolestaan kertoo sitoutumisesta."
Erään tarinan mukaan kaupungin keskustaan kokoontuneet ihmiset olivat päivitelleet, että pitääkö soittaa ambulanssi, kun joku oli kieriskellyt maassa.
Mutta ei: sehän olikin nykytanssia. "Vaikka ne on tämmöisiä mölökön-mölökön juttuja, festivaali ei ole ihmisille yhdentekevä. Oli taso mikä tahansa, festivaalista kuitenkin puhutaan. Sillä on merkitystä."