Älyvaatteiden tutkimustyö jatkuu kaiken aikaa. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut elektronisten komponenttien lisäämisen osaksi perinteistä vaatetta.
Tutkija Mailis Mäkinen Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että vaativissa olosuhteissa, kuten raskaan teollisuuden palveluksessa, henkilöstön työvaatteille ja -materiaaleille asetetaan erityisvaatimuksia.
Tämän vuoden lopulla päättyvän kolmivuotisen Suomen Akatemian rahoittaman projektin tarkoituksen on muun muassa kehittää älyvaatteiden materiaalien kestävyyttä samoin kuin käytettävyyteen ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen liittyviä asioita.
Mukana hankkeessa ovat Lapin yliopiston tekstiili- ja vaatetussuunnittelun yksikkö, Tampereen teknillisen yliopiston kuitumateriaalitekniikan laitos ja Kuopion yliopiston fysiologian laitos.
"Älyvaatesuunnittelu tarjoaa uusia materiaaliteknologisia sovelluksia henkilöstön vaatetuksen kehittämiseksi turvallisemmaksi ja paremmin työtehtäviin sekä -ympäristöön soveltuvaksi. Älyvaatteiden avulla on myös mahdollista seurata käyttäjän elintoimintoja", Mäkinen sanoo.
Uudentyyppisiä työvaatteisiin käytettäviä materiaalisovellukset ovat muun muassa iskuilta suojaavat materiaalit kuten tilanmuutos- ja aukseettiset materiaalit.
"Esimerkkinä tilanmuutosmateriaaleista voidaan ajatella vaikkapa d3o:sta, joka on valmistettu niin sanotuista älykkäistä molekyyleistä. Tilanmuutosmateriaalit joustavat normaalisti vartalon liikkeitä myötäillen, mutta kun niihin kohdistuu isku, ne suojaavat käyttäjäänsä kovettumalla ja palautuvat takaisin normaaliin tilaan, kun kuormitus on poistunut", Mäkinen kertoo.
Aukseettiset materiaalit sen sijaan ovat energiaa itseensä imeviä materiaaleja, joiden poikkileikkaus kasvaa kun niitä venytetään. Ne voivat olla metalleja, keraamisia tai polymeeri-materiaaleja tai kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä.
Paljon haasteita
Uusien materiaalien käyttöön liittyy useita haasteita. Uusien innovatiivisten materiaalien käyttö sekä elektroniikan ja erilaisten komponenttien integroiminen vaatteeseen edellyttää muun muassa uudenlaisten testausmenetelmien ja -standardien kehittämistä.
"Lisäksi materiaalien kehitystyö, kuten mekaaniset ominaisuudet, ajallinen kestävyys tai toimivuus eri olosuhteissa saattaa kestää kauan", Mäkinen huomauttaa.
Pesun ja huollon suhteen ongelmia syntyy erityisesti vaatteeseen integroidun elektroniikan ja muiden komponenttien suhteen. Monesti myös uusien materiaalien kalleus hidastaa niiden käyttöönottoa. Käyttäjän työvaatetarpeet ja -toiveet selvitetään ennen älyvaatteiden suunnittelutyön aloittamista, jotta suunnittelu tapahtuisi mahdollisimman pitkälle käyttäjän tarpeet huomioiden.
Keskeinen osa älyvaatteiden käyttäjäkeskeisyyttä on käytettävyyden arviointi. Tätä tehtävää varten on tuotettu virtuaaliprototyyppi, jonka avulla "ei vielä olemassa oleva" -älyvaate saadaan loppukäyttäjien arvioitavaksi.
Jos Pohjois-Suomessa on raskaan teollisuuden tai tehdastyön yrityksiä, jotka haluavat osallistua hankkeeseen, yhteyttä voi ottaa tutkija Riikka Matalaan Lapin yliopistoon. Tietoa älyvaateprojektista löytyy myös Lapin yliopiston nettisivulta www.ulapland.fi