Lahti Ikivanha keksintö, paperi on teknisessä muurroksessa sitkeämpi, kuin on luultu. Suomalaiskokeilut viittaavat älypaperin läpimurtoon kymmenen vuoden sisällä.
Tuloksena on aktiivinen, liikkuvia kuvia ja ilmoituksia näyttävä lehti sekä maailman kevein ja halvin arkkinäyttö, jonka voi lehden tavoin olla ihmisen arjessa mukana.
"Ensimmäiset muoviarkkinäytöt on jo valmistettu, mutta ne ovat vielä liian kalliita massatuotteiksi", arvioi tutkimuskoordinaattori Esa Torniainen paperiteollisuuden huippututkimusta tekevästä KCL:stä.
Paperinäytön markkinoille tuominen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi.
"Paperi on halpa hyödyke, eivätkä ihmiset ole valmiita maksamaan paperinäytöistä paljon. Paperiarkeilla on kertakäyttöluonne, joten myös paperinäyttöjen on oltava niin halpoja, ettei niiden rikkominen tai hukkaaminen käy kukkaron päälle."
Kymmenen vuoden kuluttua langattomat mediat ympäröivät meitä joka paikassa. Niiden tarjonnan vastaanottoon käytetään mukana kuljetettavia näyttöjä ja lukulaitteita. Paperinäyttö on kokonsa ja keveytensä vuoksi tässä tilanteessa vahvoilla.
"Lehdistä on tuolloin pääsääntöisesti sähköiset versiot. Sähkölehteä voidaan selata erilaisilla mukana kannattavilla lukulaitteilla. Uskon, että arkkinäyttö on halpana joka miehen ratkaisuna vahvoilla tässä tilanteessa."
Vielä ei tiedetä, mitä linjaa paperinäyttöjen kehitys tulee noudattamaan.
"Emme tiedä varmasti, tuleeko elektroninen paperi printtimedian vai näyttöteknologian valmistajien puolelta. Periaattessa päävaihtoehtoja on kaksi: paperi tai muovi. Toteutustapana voi olla näyttö, johon on sijoittetu sisäinen muisti, tai näyttö, johon on sisällytetty pelkkä yhteysvalmius. Ensimmäisessä näyttöön voidaan ladata ja tallentaa tietoa, jälkimmäisessä tieto on palvelimella, johon näyttö ottaa yhteyden selaimen tavoin."
Torniaisen mukaan sähköinen paperi ja sähköinen lehti muistuttavat enemmän käyttöliittymää kuin perinteistä uutis- ja mainospintaa.
"Lisätiedot uutisesta voi saada yhdellä painalluksella ja mainoksen takana olevan hyödykkeen voi myös suoraan tilata käyttöliittymän avulla."
Paperitekniikan huippumaana Suomi voisi olla näyttöjen kehittämisen eturintamassa. Tämä voi koskea sekä mikrosirutekniikan yhdistämistä paperiin, että kemiallista painamista.
"Älypiirre voidaan upottaa paperiin mikrosirussa, mutta se voidaan myös painaa huomaamattomana kemiallisena viestinä. Sen jälkeen älypiirteen sähköistä varaustilaa voidaan muuttaa samalla tavoin kuin tietokonemuisteissa", kertoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Kilpeläinen Stora-Enso Oyj:stä.
Älypiirteen toteuttamistapana voi olla esineiden ja ihmisten tunneistemerkinnöissä käytetty RFID-tekniikka (mikrosiruun sijoitettu radiotaajuustunnistus).
Teknillisen korkeakoulun professori Pirkko Oittisen mukaan myös muoviselle alustalle rakennetun "sähköpaperin" kehittely on pitkällä. Lupaavimpia ovat elektroforeesiin ja kolesterisiin kiteisiin perustuvat tekniikat.
Vaikeinta muovi- ja paperinäytöissä on ollut riittävän resoluution aikaansaaminen.
"Sähköistä muovi- tai paperiarkkinäyttöä verrataan pakostakin painotuotteeseen. Ideaaliratkaisu olisi heijastava näyttö, jonka ominaisuudet eivät poikkeaisi häiritsevästi painotuotteesta. Kehittelyvaiheessa merkittävin heikkous on ollut muun muassa värillisyyden puute", Oittinen sanoo.