Stora Enso
on lisännyt vauhtia kuitupohjaisten pakkausten kehitystyöhön. Imatran tutkimuskeskus laajenee parhaillaan Kaukopäähän, jossa kehitetään uusia tuotteita pakkausmarkkinoille. Tähtäimessä ovat älypakkaukset, jotka voi täyttää vaikkapa yksilöllisin elintarviketoivein. Kännykkä hakee hyllystä haluamansa elektronisen koodin perusteella.
"Muutokseen menee tietysti aikaa, koska kaupan ja teollisuuden rakenteet on tehty massoille. Mutta elintarvikekartonkeihin tarvitaan uusia huippuluokan ratkaisuja, koska pakkausten tarve ei katoa - makkaraa ei voi sijoittaa e-mailiin", naurahtaa tutkimusjohtaja Risto Vesanto.
Entiseen tehdaskonttoriin sijoitettu Innocentre sai syksyllä metsäjätin johdolta kehittämiseensä neljä miljoonaa euroa. Laboratorioon on hankittu digitaalipainon, stanssauksen ja pakkauksen käsittävä linja, jossa aloitettiin tuottaa muun muassa cd-levyjen kartonkipakkauksia. Maailmalla myydään yli 20 miljardia cd-levyä vuosittain ja markkinointijohtaja Yrjö Aho uskoo, että nykyiset muovipakkaukset vaihtuvat vielä kartonkiin ympäristösyistä.
Uusia innovaatiota testaavaa laitekantaa saadaan lisää - tulossa on reilun miljoonan euron hintainen kone, jolla ryhdytään tekemään todella tiivistä ja kovaa kuumuutta kestävää kartonkia: se voisi tarjota vaihtoehdon muovi- ja alumiinipakkauksille. Tuotekehittelyn tavoitteena ei ole laajentua pakkaus- ja painotaloksi, vaan perusbisnes Imatralla on edelleenkin kartongin valmistus.
"Stora Ensolla ei ole intohimoja hankkia pakkaustehtaita, vaan meillä on huoli ja vastuu kehittää uusia tuotteita, ja sitä kautta kysyntää yhtiön perustuotteille", Aho korostaa. Esimerkiksi cd-levyjen kansia ei valmisteta Imatralla suurtuotantona, vaan linjan lisenssioikeudet aiotaan myydä.
Tutkijoilla vapaat kädet
Imatran tutkimuskeskus palvelee koko konsernia ja se on suurin Stora Enson viidestä tutkimuskeskuksesta. Innocentre mukaan lukien henkilökuntaa on 150. Paperin valmistusta tutkitaan hakkeesta painojälkeen, mutta painopistettä on selvästi siirretty loppukäyttöön, mistä uudet kuluttajapakkauskartongit ovat esimerkki.
Tutkimusjohtaja Risto Vesannon mukaan pakkausmaailman merkitykseen ja kasvunäkymiin verrattuna tutkimusta on ollut tähän mennessä vähän. Imatralta pidetään yhteyttä Ruotsin Karlstadin tutkimuskeskukseen, jossa pakkauslaatua kehitetään niin ikään lisää. Yhteistyötä on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Parhaillaan pohditaan laserin käyttöä kartongin leikkauksessa.
Tutkijoilta edellytetään alan parasta koulutusta ja yhteistyökykyä, muuten on pyritty takaamaan varsin vapaat kädet. Tutkija Ari Lehikoinen pitääkin työn parhaana puolena sitä, ettei ajatuksen lentoa ole rajoitettu.
"Kaikki on lähtökohtaisesti kiinnostavaa, ja kaikkea uskalletaan tehdä ilman, että on juostava kysymään esimiehiltä", hän sanoo.
Tutkimusjohtaja Vesanto arvioi suomalaistutkijoiden eduksi sen, että virheitä uskalletaan tehdä keskieurooppalaisia selvästi enemmän. Virheet vievät eteenpäin.
"Se, ettei tee virheitä tarkoittaa yleensä, ettei tee mitään", Vesanto huomauttaa.