Äly­käs­tä elämää on kaik­kial­la

Eläimet käyttäytyvät älykkäästi, koska ne eivät muuten säilyisi hengissä, sanoo eläintieteen tohtori ja ekologi Jussi Viitala. Äly on siis evoluution luonnollinen seuraus.

Papukaijoja on pidetty älykkäinä sen takia, että ne oppivat sanoja. Harmaapapukaija voi oppia jopa 150 sanaa. Kuvan siniotsa-amatsoni Roope pärjää kahden sanan sanavarastolla hoitajansa kanssa.
Papukaijoja on pidetty älykkäinä sen takia, että ne oppivat sanoja. Harmaapapukaija voi oppia jopa 150 sanaa. Kuvan siniotsa-amatsoni Roope pärjää kahden sanan sanavarastolla hoitajansa kanssa.

Tietokirja
Jussi Viitala: Älykäs eläin. Atena 2010.

Eläimet käyttäytyvät älykkäästi, koska ne eivät muuten säilyisi hengissä, sanoo eläintieteen tohtori ja ekologi Jussi Viitala. Äly on siis evoluution luonnollinen seuraus.

Harakka tunnistaa itsensä peilistä, korppi osoittaa hellyyttä, empatiaa ja logiikan tajua. Norsuilla ja valailla on isommat aivot ja tunteet kuin ihmisellä, ja delfiinit jopa juoruilevat tovereistaan, ymmärtävät ja matkivat hoitajiaan.

Harmaapapukaija hankki 150 sanan varaston ja "keskusteli" sillä hoitajansa kanssa. Koira voi oppia yli 200 sanaa, simpanssit hoitavat itseään lääkekasveilla, oranki pohtii ja suunnittelee etukäteen työkalujaan. Tällaista pidettiin ennen vain ihmisille mahdollisena.

Viitalan mukaan eläinkunnasta löytyy yhä vahvempia merkkejä korkeasta älystä. Aivojen sukkulasolut vihjaavat, että valailla on kehittynyt sosiaalinen äly siinä kuin ihmisilläkin. Samaa kertovat empatian peilisolut eläinten aivoissa - mikään humanismin keksintö se ei ole.

Lue lisää maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä