Oulu Ikäihmisten avuksi on kehitteillä kulkuväline, joka antaa tietoa ympäristön tilasta, palveluista ja kulkureiteistä.
Tällä hetkellä niin kutsutusta älykkäästä rollaattorista on valmiina prototyyppi.
"Kankea kääntyä, mutta tässä on muita hyötyjä. Tämä on tukeva ja tässä on kuljetusmahdollisuus", kommentoi Ensi Härö, 70.
Härö toimi testihenkilönä, kun älykästä rollaattoria kehittänyt Älli-hanke esitteli tuotostaan Oulun yliopistolla perjantaina. Vehjettä ovat olleet suunnittelemassa Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitos sekä Oulun yliopiston työtieteen laboratorio ja sähkötekniikan osasto.
Älykäs rollaattori käyttäisi hyväkseen paikkatietoa ja multimediaa. Vielä suunnitteilla oleva päätelaite tarjoaisi kuvapuhelut ja internet-palvelut.
Siitä on tarkoitus kehittää ikäihmisten tarpeisiin riittävän yksinkertainen. Käyttö onnistuu rollaattorin kahvojen näppäimillä pelkän peukalon avulla.
"Jos päätelaite olisi olemassa, käyttäisin sitä. Jos huomaa, ettei jaksa kulkea pitkää matkaa, puhelimella voisi ottaa yhteyden taksiin. Käytön oppii, kun on tarpeeksi aikaa opetella. Selvät napit auttavat", testihenkilö Ensi Härö sanoi.
Vempeleen hinnaksi arvioidaan halvimmillaan noin 350 euroa. Jos rollaattori katsotaan apuvälineeksi, voisivat ikäihmiset saada niitä kunnilta käyttöön ilmaiseksi.
Paras hyöty tulevaisuudessa
Parhaan hyödyn älykäs rollaattori saattaa tarjota vasta tulevaisuuden ikäihmisille.
"Älykäs rollaattori voi toimia tehokkaasti vasta niin sanotussa älykkäässä ympäristössä. Se tarkoittaa, että rakennettuun ympäristöön on upotettu näkymättömiä antureita ja tietojärjestelmiä, jotka kommunikoivat sekä keskenään että ympäristössä liikkuvien päätelaitteiden kanssa", professori Jukka Riekki Oulun yliopistosta kertoi.
Riekki uskoo älykkään ympäristön alkavan kehittyä nopeasti seuraavan 5-10 vuoden aikana. Hän puhui perjantaina Tekesin iWell -hyvinvointiteknologiaohjelman seminaarissa Oulussa. Seminaari pohti, kuinka teknologia saadaan ikääntyneiden ihmisten palvelukseen.
"Verkon kautta saatavia palveluita oltiin valmiita käyttämään, jos niiden käytöllä on mahdollista tukea kotona selviytymistä", totesi ikäihmisten internetin käyttöä Tekesin Virike-projektissa tutkinut filosofian tohtori Tuula Petäkoski-Hult Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tietotekniikan yksiköstä.
Samaan aikaan, kun seminaari kokoontui yliopistolla, olivat keskustan palvelukeskuksen kirjaston tietokoneet täyttä päätä ikäihmisten käytössä. Palvelukeskuksessa asuva Antti Kangosjärvi, 78, käyttää kirjaston tietokonetta päivittäin, sillä oman asunnon myllyssä ei ole internet-yhteyttä.
"Luen uutisia ja mitä milloinkin sattuu löytymään. Täytyy olla aivotoimintaa, etteivät vanhat aivosolut rappeutuisi", Kangosjärvi naureskeli tietokonepäätteen ääressä.