Oulu Meri-Toppilassa sijaitseva vanha Toppilan tehtaiden lastusiilo ei kelpaa kenellekään, sillä arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemalle rakennukselle ei löydy tiukkojen suojelumääräysten takia käyttöä.
Niinpä tekninen lautakunta päätti tiistaina, että siilo siirretään jälleen kerran kaupungin omistukseen ja siilosta tehty maanvuokrasopimus puretaan.
Kaupunki on yrittänyt löytää siilolle kunnostajan ja käyttäjän jo kymmenen vuoden ajan. Viimeisin luopuja on Kiinteistö Oy Oulun Alwarinsiilo, jonka puolesta Antti Paloste kertoo, että aina käyttömahdollisuuksia tutkittaessa on törmätty liian tiukkoihin suojelumääräyksiin. Museovirasto ei hyväksy siilon ulkovaipan avaamista millään tavalla, joten esimerkiksi asuntokäyttö on poissuljettu mahdollisuus.
Siilo on Meri-Toppilan alueella kummajainen. "Voisin antaa purkutuomion. Se on niin ruma, eikä sillä ole mitään käyttöä", sanoo Romeo-cockerspanielia ulkoiluttamassa ollut naapuritalon asukas Julia Kyllönen. Samaa mieltä on Kuusamosta Kyllösen luona käymässä oleva Minna Rantala. "Ei se hyvin istu tähän talon viereen. Sen saisi purkaa."
Nuoret naiset tietävät kyllä siilon nimikuulun suunnittelijan.
"Se on ihan hirveän ruma, eikä sen lähelle tee mieli. Sieltä ylhäältähän voi tippua vaikka mitä. Vähintäänkin se pitää kunnostaa", Kyllönen sanoo. Rantalan mielestä pitäisi tietää, mitä siilon sisällä on.
"Jos siihen ei saa laittaa ikkunoita, niin se on nuorisotilaksikin aivan liian synkkä. En tiedä, majaileeko siilossa kukaan, mutta ainakin yhdestä aukosta sinne pääsee sisään", Kyllönen tietää.
Lastu- eli hakesiilo on olennainen osa 1930-31 rakennettua Toppilan tehdasaluetta. Tehdasalueen alkuvaiheen suunnittelija oli Alvar Aalto. Vuonna 1986 Koskelan tavoitesuunnitelman yhteydessä Valtion teknillinen tutkimuslaitos kävi rakennukset läpi ja luokitteli hakesiilon ensimmäisenä säilytettävien rakennusten listalle. Tehdasalue tuli Kajaani Oy:ltä Oulun kaupungin omistukseen 1980-luvun alkupuolella.
Suojellun siilon kanssa samalle tontille on kaavoitettu uutta rakennusoikeutta 400 kerrosalaneliömetriä. Kaupungin edustajatkin ovat todenneet siilon ulkokuoreen ehdotetut muutokset vaikeiksi museoviraston tiukan säilyttämislinjan takia. Niinpä siilon ja siihen liittyvän rakennusoikeuden hyödyntäminen ovat osoittautuneet toistuvasti liiketaloudellisesti vähäiseksi.
Sinänsä siilon rakenteet arvioidaan kestäviksi, mutta kaupunki joutunee itse kunnostamaan julkisivuja, sillä siilo on aivan kiinni asutuksessa. Tilapalveluiden arvion mukaan välittömät kunnostustoimet maksavat ensi vuonna 8 000-10 000 euroa. Lisäksi ylläpito maksaa kaupungille 1 000-1 500 euroa vuosi.
