Hiilineutraalisuuden saavuttaminen tulee olemaan Pohjoismaissa odotettua haasteellisempaa. Näin ennakoi Tukholmassa toimiva, Pohjoismaiden ministerineuvoston perustama aluetutkimuskeskus Nordregio tuoreessa raportissa State of the Nordic 2020.
Ministerineuvosto haluaa Pohjolasta 2030 mennessä johtavan kestävän kehityksen alueen.
Tiistaina Kööpenhaminassa julkistettava katsaus varoittaa siitä, että hiilibudjeteissa ei toistaiseksi kansainvälisesti huomioida tärkeitä elinkeinoja, kuten maataloutta, metsätaloutta ja laivakuljetuksia.
Myös muualla valmistettujen kulutushyödykkeiden aiheuttamat päästöt uupuvat hiilijalanjäljestä.
Suomessa olisi kasvihuonepäästöistä huomioitu toistaiseksi ehkä noin 66 ja Ruotsissa 59 prosenttia. Norjassa ja Islannissa päästöt olisivat jopa kasvussa.
Metsien arvioidaan sitovan kolmanneksen kasvihuonekaasuista.
Kahden vuoden välein laadittava selvitys keskittyy erityisesti väestönkehitykseen, työmarkkinoihin, talouteen ja koulutukseen. 170-sivuinen vertailu kattaa 66 pohjoista aluetta, aina Huippuvuoria myöten. Alueista puolet on maaseutuvoittoisia.
Suomesta kärjen tuntumaan yltää vain Helsinki-Uusimaa kirimällä viidenneksi. Edellä painelevat Oslo, Hovedstaden Tanskassa, Tukholma sekä Höfuðborgarsvæðið Reykjavikin kyljessä. Suomen kakkonen – ja rankkauksen 18. – on Ahvenanmaa.
Taloudellisesti vahvin Ruotsi tuottaa kolmanneksen Pohjoismaiden bruttokansantuotteesta, Suomi 16 prosenttia.
Vain Suomessa ovat kotitalouksien tulot laskeneet 2010-luvulla. Kainuussa tienestit ovat koko Pohjoismaiden pienimmät.
Vaan löytyy jotakin hyvääkin: eriarvoisuus leviää Suomessa naapurimaita hitaammin.
Ikääntyminenkin on yhteinen ongelma. Se vaivaa liki kolmea neljästä kunnasta Pohjoismaissa.
Väestö on kasvanut Suomessa 11 prosenttia sitten 1990, kun keskiverto väestönkasvu Pohjoismaissa on ollut liki 18 ja Islannissa jopa 40 prosenttia.
Kaksikolmasosaa väestönkasvusta syntyy Pohjoismaissa nykyään maahanmuuttajien voimin.
Suomessa maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta on ollut 30 vuoden aikana 5,7 prosenttia.
Vaikka työllisyys on Suomessa kohentunut, näkymiä synkentää korkea työttömyys. Pohjoismaiden 30 heikoimmin työllistänyttä kuntaa sijaitsevat Grönlannissa ja Suomessa, hännänhuippuina Puolanka, Paltamo ja Suomussalmi. Rovaniemi on sentään onnistunut vetämään kaikenikäistä väkeä.
Muuten näkymät ovat vaisut. Pohjois-Pohjanmaa jää yhdeksällä eri indikaattorilla mitattuna alueista kymmenenneksi viimeiseksi. Listan loppupään muutkin maakunnat ovat kaikki Suomesta.
Islannissa ovat jopa maaseutualueet pystyneet parantamaan sijoitustaan, muun muassa alhaisen nuorisotyöttömyyden myötä.
Automaatio tullee vaikuttamaan Pohjoismaissa joka kolmanteen työpaikkaan. Bio- ja kierrätystalous taas on tuottanut jo 15–22 prosenttia uusista työpaikoista, näin etenkin Tanskassa mutta myös Etelä- ja Keski-Suomessa.