Ensi vuoden alussa puolustusvoimissa tapahtuu sodan jälkeisen ajan suurin rakennemuutos. Keskeisintä muutoksessa on, että maavoimista kehitetään meri- ja ilmavoimien kaltainen yhtenäisesti johdettu puolustushaara.
"Pääesikuntaan kuuluva maavoimaesikunta lakkautetaan, ja jo nyt runko-osiltaan valmiina oleva Maavoimien esikunta aloittaa toiminnan Mikkelissä. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan, ja Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa", Jääkäriprikaatin komentaja eversti Kimmo Lehto kertoo.
Sotilasläänien esikunnat sijoitetaan Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Vaasaan, Kouvolaan, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Näistä Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola ja Oulu ovat operatiivisia esikuntia.
Sotilasläänien alaisuuteen perustetaan kaikkiaan 21 aluetoimistoa tai palvelupistettä, joista yhdeksän tulee joukko-osastojen yhteyteen.
Ylä-Lapin aluetoimiston päälliköksi on määrätty everstiluutnantti Pekka Haavikko. Kainuun aluetoimistoa johtaa everstiluutnantti Reima Vanhanen ja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistoa everstiluutnantti Raimo Sevón.
"Aluetoimistojen myötä paikallinen vastuu alueen puolustamisesta kasvaa, sillä niiden rauhan ajan tehtäviä ovat vastuu valmiussuunnittelusta, yhteydenpito alueen siviiliviranomaisiin sekä maanpuolustuskoulutuksen koordinointi. Uutena kokonaisuutena tulevat asevelvollisuusasiat, eli aluetoimistoissa hoidetaan muun muassa kutsunnat, jälkitarkastukset ja asiakaspalvelu", Haavikko kertoo.
Aluetoimistoissa työskentelee kymmenkunta henkilöä. Jääkäriprikaatiin muutos tuo neljä uutta virkaa. Loput työpaikasta täytetään erilaisten järjestelyiden avulla.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksesta muodostetaan Maavoimien Materiaalilaitos, jossa käytännön huoltotoimenpiteitä toteuttavat neljä huoltorykmenttiä. Näiden esikunnat sijoitetaan operatiivisten sotilasläänien yhteyteen Helsinkiin, Hämeenlinnaan, Kouvolaan ja Ouluun.
Rakennemuutos koskettaa myös varuskuntasairaaloita, joiden hallinnollinen johto siirtyy Sotilaslääketieteen keskukseen Lahteen.
"Käytännössä muutos tarkoittaa sodan ja kriisiaikojen koulutuksen tehostamista. Varuskuntasairaaloiden ja terveysasemien toiminnot esimerkiksi Sodankylässä, Kajaanissa ja Rovaniemellä säilyvät entisellään", Lehto kertoo.
Rovajärven ampuma-alueen hallinnossa tapahtuu myös muutos, sillä alueen hoitovastuu siirtyy Lapin sotilasläänin esikunnalta Jääkäriprikaatille.
"Jääkäriprikaati vastaa jatkossa alueen turvallisuudesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä sekä koordinoi sen käyttöä. Rovajärven toimisto pysyy entisessä paikassa, mutta toimiston viisi henkilöä siirtyvät Jääkäriprikaatin organisaatioon", Lehto kertoo.
Rovajärven ampuma-alue kuuluu valtakunnallisesti kehitettäviin ampuma- ja harjoitusalueisiin, jonka pinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä.
Kooltaan Rovajärvi on läntisen Euroopan suurimpia yhtenäisiä ampuma-alueita. Siellä harjoittelee vuodessa noin 15 000 sotilasta.
Tulevaisuudessa Rovajärven ampuma-alueen merkitys tulee entisestään korostumaan.