Helsinki Aluepolitiikan vastuuta ei voi sysätä Joensuun yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen mielestä yksisuuntaisesti alueille. Hän tarjosi tiistaina Helsingissä pidetyssä aluekeskusfoorumissa uudenlaista moniulotteista aluepolitiikkaa.
Vartiaisen mukaan uudistuvan aluepolitiikan on jatkossakin perustuttava eri seutujen ja paikkakuntien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. "Sen oleellisena osana ovat edelleen valikoivat kansalliset tuet yrityksille ja kunnille."
Vartiainen ihmetteli, miksi valtion toimintojen alueellistamista eli hajasijoittamista tarkastellaan lähinnä keskushallinnon näkökulmasta. Hän ehdotti, että seutukunnilla pohdittaisiin, mitä vahvuuksia niillä olisi tarjota valtion toimintojen alueellistamiselle.
Aluepolitiikka koostuu Vartiaisen mukaan huonoimmillaan erillisiksi jäävistä ohjelmista ja lyhytvaikutteisista projekteista. Hän kertoi, että ohjelmien hallintobyrokratia on aiheuttanut eri toimijoissa väsymistä. Esimerkkinä hän mainitsi yliopistot.
Vartiainen pahoitteli, että yritysten mukaantulo ohjelmatyöhön on jäänyt suhteellisen vähäiseksi.
Hän arvioi, että aluekeskusohjelmaan liitetään monia ehkä katteettomiakin toiveita. "Itse koen erityistä huolta maaseudun pienempien keskusten väliinputoamisesta nykyisessä erityisohjelmien kirjossa, koska myöskään maaseutuohjelma ei niitä oikein tunnista."
Seutukuntien rajat
on ylitettävä
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi esitteli foorumissa, miten Raahen aluekeskusohjelmalla haetaan elinvoimaa maalta ja kaupungista.
Hän tunnusti, että maaseudun kehittäminen on liian ongelmalähtöistä.
Tuomi myönsi, että suunnitelmia ja strategioita saattaa olla jopa liikaakin. Uusien keinojen etsimisessä ei riitä hänen mielestään vain yhden seutukunnan yhteistyö.
Hän kaipasi entistä enemmän yli seutukuntarajojen menevää yhteistyötä.