Kaleva
Helsinki Aluepolitiikan painopistettä on pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä siirrettävä heikompien alueiden tukemiseen. Hän muistutti, että vuonna 2007 alkavalla rakennerahastokaudella Suomi ei voi odottaa EU:lta nykyisen tasoista tukea.
Lipponen lupasi, että hallitus puuttuu vielä loppukaudellaan aktiivisesti paikallisiin työllisyyskriiseihin. "Raahe ja Uusikaupunki ovat esimerkkejä tilanteista, joissa tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä. Työllisyystoimiin tullaan näissä tapauksissa osoittamaan tarpeen mukaan lisää voimavaroja", pääministeri vakuutti maanantaina pidetyssä lehdistötapaamisessa Helsingissä.
Lipponen kiisti, että hän yrittäisi tilastoja nikkaroimalla saada työttömyyden puolitetuksi. Hänen tulkintansa mukaan työttömyys on puolittunut kahden viime vaalikauden aikana, jos työtä hakevat päätoimiset opiskelijat poistetaan tilastoista.
Suomen työttömyysluvut eivät ole Lipposen mukaan vertailukelpoisia muiden EU-maiden kanssa, joissa opiskelijoita ei tilastoida samalla tavalla. "Tilastokeskus toimii Suomessa ainoana EU:ssa, niin kuin pitää toimia, Ongelma on siinä, että muut maat eivät tee näin", Lipponen sanoi.
Alueellinen kehitys on Lipposen mukaan viime aikoina tasaantunut. Hän kertoi, että alueilla on nähtävissä uutta tulevaisuudenuskoa. Pääministeri painotti, että työttömyyden alueelliset erot ovat tasaantuneet.
Kainuuseen luvassa
uutta potkua
Lipponen nosti esille eduskunnan käsittelyssä olevan Kainuun hallintokokeilun, jolta hän odottaa uutta potkua Kainuun maakunnan kehitykseen.
Valtion toimintojen ja työpaikkojen sijoittamisessa omaksuttu uusi toimintalinja tuottaa Lipposen mukaan jatkossakin tuloksia. "Lähivuosina voidaan tehdä päätöksiä, jotka merkitsevät toiselle tuhannelle nousevan työpaikkamäärän syntymistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle."
Lipponen kertoi hallituksen tukevan kulttuuriministeri Kaarina Drombergin (kok.) ehdotusta, että Merimuseo sijoitetaan Kotkaan ja Turkuun.
Työllisyystemppua
ei ole olemassa
Pääministeri kehui valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän väliraporttia tervetulleeksi puheenvuoroksi työllisyyskeskusteluun.
"Moni kenties odottaa vieläkin työryhmältä sitä ratkaisevaa temppua, jolla työttömyyskysymys siirretään päiväjärjestyksestä. Väliraportti toivottavasti riittää vakuuttamaan kaikki siitä, että sellaista temppua ei ole."
Hän kertoi, että työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuosikymmenen kuluessa edellyttää työpaikkojen lisäämistä 275000:lla eli yli 30 000:lla vuodessa.
Tässä vaiheessa ja vaalien ylikin on toivottavaa, että eri tahoilla säilyy avoin asenne erilaisiin vaihtoehtoihin työllisyyden parantamiseksi. Tämä ei tarkoita, etteikö esimerkiksi palvelualojen työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen tähtääviä verotuksellisia ja muita esityksiä tulisi tarkastella kriittisen analyyttisesti", Lipponen sanoi.
Lipponen leimasi työantajamaksujen alentamiskokeilun matalan tuottavuuden aloilla eli Holmin-Vihriälän mallin "teoreettiseksi ja byrokraattiseksi" sekä "suuria heikkouksia sisältäväksi." Hän korosti, että sosiaaliturvamaksujen käyttäminen työllisyyden hoidossa ei ole kuitenkaan täysin poissuljettu.
Lipponen painotti, että SDP puolustaa palkansaajien tuloverotuksen keventämistä enemmän kuin kokoomus ja keskusta, jotka haluavat osan verokevennysvarasta työantajamaksujen alennuksiin.
Hän ehdotti, että Suomen liito-oravakannasta tehdään selvitys. "Sen perusteella on pääteltävä niistä mahdollisista erityistoimista, joilla liito-oravan suojelu turvataan."