Vääntö Jokilaaksojen alueellisen pelastustoimen sopimuskunnasta kiristää entisestään Ylivieskan ja Raahen välejä. Viime viikon perjantaina pidetyssä kuntakokouksessa alueen 23 kunnasta 15 päätyi kannattamaan sopimuskunnaksi Ylivieskaa. Raahe kritisoi päävastustajansa tapaa täydentää tarjoustaan vastoin ohjausryhmässä sovittua menettelytapaa.
Sopimuskunnaksi halukkuutensa ilmoittaneiden Ylivieskan, Raahen, Haapaveden ja Nivalan tarjousten sisällön vertailu ei ole kovinkaan helppoa. Kun tarjouksia lähdetään arvioimaan, on lähtökohdaksi otettava Raahen kaupunginsihteerin Pekka Leppikankaan mukaan se, että Ylivieska lähti täydentämään omaa tarjoustaan vielä kuntakokouksessa.
"Siinä mielessä se oli pikkuisen sovitun vastaista, koska ohjausryhmässä sovittiin, että tarjous jätetään tiettyyn päivämäärään mennessä ja mitään kirikierrosta ei enää käydä. Kuitenkin Ylivieska toimi aivan toisin päin."
Leppikankaan mukaan tarjouksen täydentämisessä ei ole sinänsä mitään väärää, jos se on yleisen edun mukaista. Tässä tapauksessa siitä ei ollut kuitenkaan kysymys.
"Eihän tässä myöskään ole mistään hankintalain mukaisesta tarjouksesta kysymys. Joku tapa piti löytää, millä ratkaistaan se, ketkä haluaisivat olla isäntäkuntana, ja tällainen menettely sovittiin. Se ei kuitenkaan näköjään Ylivieskalle sopinut", sanoo Leppikangas.
Ylivieska suomensi tarjoustaan
Ylivieskan kaupunginjohtajan Harri Viitasen mukaan kyse ei ollut tarjouksen täydentämisestä, vaan tarkennuksesta. Kun Raahe tarjosi toimitilat, hallintopalvelut, hankintatoimen ja tietohallinnon työpanoksen pysyvästi korvauksetta alueen käyttöön, herätti se kysymyksiä Ylivieskan suuntaan.
"Kun meidän tarjouksesta kävi ilmi, että meidän ei näillä näkymin tarvitse lisätä omassa organisaatiossa keskushallinnon henkilökuntaa palkanlaskennan ja kirjanpidon hoitamiseen, niin totesin, että viiteen vuoteen ei keskushallinnon vyörytyseriä ainakaan peritä."
Viitanen sanoo paitsi esittäneensä tarkennuksen kuntakokouksessa, myös lähettäneensä sen sähköpostilla Oulun eteläisen kunnille ja ohjausryhmän puheenjohtajalle Kaisu Tuomelle.
"Ohjausryhmän puheenjohtaja oli sitä mieltä, että täydennyksiä ei olisi saanut tehdä, mutta minä kuitenkin tein ja olin siitä hänelle etukäteen maininnut", kertoo Viitanen ja mainitsee Raahenkin muuttaneen kuntakokouksessa omaa tarjoustaan aluepalopäällikkökysymyksen osalta.
"Aika monelle kunnalle oli luultavasti kynnyskysymys se, että Raahe oli tarjoamassa omasta organisaatiostaan aluepalopäällikköä, kun minun käsittääkseni kunnat halusivat valita sen puhtaalta pöydältä. Se ei välttämättä ollut taktisesti ihan hyvä oivallus Raahelta."
Pekka Leppikangas korostaa Raahen tarjouksen perustuvan alueen yhdessä sopimaan lähtökohtaan siitä, että alueellisen pelastustoimen järjestäminen ei nosta kuntien kustannuksia. Sen takia Raahe tarjoaa toimitiloja ja tiettyjä hallinnon palveluja pysyvästi korvauksetta alueen käyttöön.
Ratkaisulle aikaa vuodenvaihteeseen
"Me ottaisimme tavallaan itse sellaisia kustannuksia hoidettavaksi, joita muut yrittävät ajaa alueen maksettavaksi. Se on näiden tarjousten olennaisin ero", Leppikangas sanoo.
Harri Viitanen myöntää auliisti Raahen tarjouksen taloudellisesti muita edullisemmaksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että halvin tarjous ei aina voita.
"Puhutaan kokonaisedullisuudesta tai sitten jostain muusta mitä pidetään tärkeämpänä kuin pelkkää hintaa. Ylivieskan vahvuuksista voin puhua vain omasta puolestani, ja parempi kun en puhu, mutta siellä oli 14 muuta kuntaa, jotka ovat kukin arvioineet omat lähtökohtansa miksi kannattavat Ylivieskaa sopimuskunnaksi", toteaa Viitanen.
Sopimuskunta ja alueellisen pelastustoimen kustannusjako pitää olla selvillä vuoden loppuun mennessä. Jos alueen kunnat eivät löydä asiassa yhteisymmärrystä tai saa päätöstä aikaiseksi riittävällä määräenemmistöllä, siirtyy asia valtioneuvoston ratkaistavaksi.