Oulu
Asiaa valmistelleen työryhmän jäsenet tulkitsevat ja painottavat eri tavoin keinoja, joilla kaupunkien ja aluekeskusten yhteyksiä ministeriöihin voitaisiin parantaa.
Aluekehitysjohtaja Pekka Urjanheimo sisäasiainministeriöstä sanoo, että työryhmässä keskusteltiin paljon "ohituskaistasta", aluekeskusten ja suurimpien kaupunkien suorista yhteyksistä ministeriöön. "Tämä tyrmättiin, koska ministeriöiden edustajat olivat yksimielisiä siitä, että nykylaki riittää. Lisäkeinoja ei tarvita."
Työryhmän puheenjohtaja Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen tulkitsee asiaa toisin. Toimenpide-esitys pitää yleisellä tasolla mukanaan neuvottelumenettelyn, eikä se ota kantaa yksityiskohtiin. "Lisäksi aina ovat normaalit yhteydet." Nenonen on erityisen tyytyväinen siihen, että ehdotuksissa korostettiin isojen kaupunkien merkitystä kehityksen vetäjinä. Esityksen mukaan Helsingin seudun lisäksi tulee myös valtakunnallisten osakeskusten, kuten Oulun asema ottaa erityishuomioon.
Raahen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri puolestaan pitää tärkeänä, että työryhmässä tutkittiin, miten aluekeskukset voivat todella vaikuttaa alueella. "Mikä on Oulun rooli ja mikä muiden aluekeskusten? Miten alueet pääsevät yksimielisyyteen siitä, miten eri hankkeet pannaan järjestykseen?"
Kaupunginjohtaja on tyytyväinen Raahen aluekeskuksen asemaan. Se vetää Steelpolista, teräksen ympärille rakentuvaa verkostoa. Lisäksi Raahe on osa Oulun Softpolista sekä maaseudun kehittämisohjelmaa, Orasta.
Sisäasiainministeriön asettaman Oulun, Raahen, Ylivieskan ja Koillismaan aluekeskusten, Pohjois-Pohjanmaan liiton, ministeriöiden, valtion aluehallinnon viranomaisten ja Sak:n edustajasta koostuvan työryhmän raportti luovutetaan toukokuussa uudelle alue- ja kuntaministerille.
Ehdotuksissa korostuu alueiden omaleimaisuus ja yhteistyö. Valtioneuvoston pitää määritellä aluekeskusten, aluekeskusten verkoston sekä suurten kaupunkikeskusten kehittämisen tavoitteet ja niiden asema aluerakenteen kehittämisessä ja kansallisessa alue- ja kaupunkipolitiikassa. Alue- ja kaupunkipolitiikassa tulee ottaa pääkaupunkiseudun ohella huomioon myös muiden valtakunnallisten kasvukeskusten erityisasema.
Ministeriöiden välistä yhteistyötä pitää lisätä. Hallitusohjelmaan perustuvien keskeisten kansallisten ohjelmien yhteensovitus tulee varmistaa valtioneuvoston tai asianomaisen valtioneuvoston jäsenen johtaman ministerineuvoston alaisella ohjelmajulistuksella.
Lisäksi tulee määrätä, mitkä rahat ovat aluekehitysmäärärahoja. Tavallisten investointi- ja aluekehitysrahojen raja hämärtyy koko ajan.
Maakunta- ja aluetason suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri alueiden ominaispiirteet. Myös vaikuttavuus pitää arvioida kattavasti.
Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma pitää laatia vuorovaikutteisessa, tasa-arvoisessa prosessissa. Sama koskee valtion tulosohjaukseen liittyviä aluehallintoviranomaisten, maakunnan liiton ja aluekeskusseutujen kuntien yhtäaikaisia keskusteluja.
Työryhmän mukaan aluekeskusten asemaa tulee vahvistaa aie-tai periaatesopimuksilla ja ohjelmilla. Ennen kaikkea tulee kuitenkin kehittää seudullisia yhteistyö- ja päätöksentekojärjestelyjä. Alueiden pitää määritellä, miten yhteiset koko seutua koskevat päätökset tehdään ja kuka käyttää puhe-ja äänivalta seutua koskevien ohjelmasopimusten laadinnassa.