Lapin aluekeskus-ja osaamiskeskusohjelmat ovat ainakin ensimmäisessä vaiheessa osoittautuneet Lapin TE-keskuksen johtajan Pirkko Saarelan mukaan hengettömiksi, sillä niistä ei ole saatu odotettua lisäarvoa.
Aluekeskusohjelmiin on kasattu hankkeita, jotka olisi toteutettu muutenkin ja elämysteollisuuden osaamiskeskusohjelma on ollut osan aikaa jopa ilman työntekijää. Elämysteollisuuden osaamiskeskusohjelmaankin haluttiin lähes kaikki, mikä liittyi matkailuun, mutta ei kuitenkaan määritelty, mitä elämyksillä haetaan.
Lapin TE- keskuksen johtaja Pirkko Saarela arvioi kriittisesti ohjelmia maanantaina Rovaniemellä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun TE-keskusten yhteistyöneuvottelussa. Yhteistyön tiivistämisen edellytyksiä haettiin ensimmäistä kertaa kauppa-ja teollisuusministeriön, maa-ja metsätalousministeriön sekä työministeriön vauhdittamana.
Yhteistyön tiivistämisellä jaetaan tietoa ja kokemusta niin, ettei kaikkien tarvitse opetella kaikkea. Lapin TE-keskus on suvereeni matkailussa, Oulun vahvuus on teknologia ja Kainuulla on erikoisosaamista itäyhteistyössä. Kullakin TE-keskuksella on on kuitenkin yhteinen huoli; millä turvata alueen syrjäseutujen elinvoimaisuus.
Alueiden sisäiset erothan ovat suuret. Oulun seutu erottuu muista Pohjois-Pohjanmaan seutukunnista selvästi ja Kainuun TE-keskuksen alueella sisäiset erot ovat suuremmat kuin Kajaanin ja Rovaniemen välillä.
Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämislain mukaisista alueiden kehittämisen tavoitteista tammikuussa. Yleiset tavoitteet ovat alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa ja tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.
Kainuun TE-keskuksen johtajan Alpo Jokelaisen mielestä tavoiteohjelmassa on muutamia kohtia räätälöity Kainuuseen. "Siinä on paljon eväitä meille", sanoi Jokelainen. Hän on ilahtunut siitä, että tavoiteohjelma sisältää myös uusia avauksia. Sosiaaliturvamaksun vähentämiskokeilu koskisi myös julkisia työnantajia Kainuussa.
Ohjelmassa luvataan myös, että tietoliikenneverkot turvataan jokaiseen taloon tietyn ajan kuluessa. Jokelainen epäili, että onko kalliin operaation toteuttamiseen resursseja.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakosken mukaan tavoiteohjelmassa TE-keskuksen roolia sivuavat hankkeet ovat jo tavalla tai toisella jo etenemässä.
Helaakoski pelkää, että ongelmaksi lähiaikoina alueellisessa kehittämistoiminnassa muodostuu yliopistojen rahoitus. Nykyään se tapahtuu pitkälti rakennekehitysvarojen turvin, mutta mitä tapahtuu sitten, jos varoja ei saada seuraavalla EU:n ohjelmakaudella.
Suomen aluekehityksen ympäristö on muuttunut voimakkaasti 10-15 vuodessa. Alueellisen kehityksen tasapainottaminen edellyttää vahvaa kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista aluepolitiikkaa, jolla aiotaan vastata globalisaatioon ja Euroopan integraation haasteisiin.
Pohjois-Suomen kehitykseen vaikuttavat yksityisen sektorin roolin korostuminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääntynyt merkitys talouden kehitykselle sekä väestön ikääntyminen.