Sisäministeriön aluekeskusohjelman arvioidaan lisänneen kaupunkiseutujen sisäistä yhteistyötä. Pienet kunnat kuitenkin pelkäävät jäävänsä äänettömän yhtiömiehen asemaan, todetaan aluekeskusohjelman arviointiraportissa.
Vuonna 2001 alkaneen ohjelman on nähty tiivistäneen alueellista yhteistyötä ja koonneen sirpaleisia toimenpiteitä yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Toisaalta osa mukana olevista toimijoista pitää aluekeskusohjelmaa sekavana ja tehottomana.
"Nythän on kysymys työstä, jota on tehty täydellä teholla vasta noin kaksi vuotta. Siihen nähden olemme onnistuneet erittäin hyvin yhteistyön rakentamisessa ja verkostoitumisessa", arvioi projektijohtaja Ulla-Maija Laiho.
Väliraportissa kiitellään, että aluekeskusohjelmalle on annettu suuri painoarvo hallituksen aluepoliittisissa linjauksissa. Raportin mukaan ohjelma on edesauttanut seutujen vahvempaa erikoistumista omiin vahvuuksiin, ja yhteistyötä tekevä suomalainen kaupunkiverkko on alkanut hahmottua. Erityisesti kuntajohtajat ovat nähneet seudullisen rajauksen mielekkäänä tasona tarkastella kehittämistyötä, kun maakunta nähdään liian suurena yksikkönä.
Asiat ovat kuitenkin edenneet hyvin eri tahdissa eri alueilla. "Alueet voi oikeastaan jakaa kahteen ryhmään. Iso osa on keskittynyt pelkästään pohjan ja strategioiden rakentamiseen, mutta toisaalta tietyt alueet ovat jo edenneet käytännön tasolle", Laiho sanoo ja mainitsee hyvinä esimerkkeinä Jyväskylän, Joensuun ja Kuusamon.
"Suuri kysymys on se, kuinka alueet pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Emme voi rakentaa sen varaan, että alueet saavat erilaisia tukiaisia EU:n kautta, vaan alueiden on kehitettävä sitä toimintaa, jonka avulla pärjätään omillaan", Laiho linjaa ohjelman tarvetta.
Periaatepäätös aluekeskusohjelman jatkamisesta vuoden 2006 jälkeen on tehty, mutta jatkon laajuus on vielä auki. Todennäköisesti osa hankkeessa nyt mukana olevista alueista putoaa pois.
Keskiviikkona sisäministeriölle luovutettu väliraportti selvitti aluekeskusohjelman vuosien 2001—2003 toteutusta. Net Effect Oy:llä teetetyssä raportissa esitetään lisäksi keskeisiä kehitysehdotuksia vuosiksi 2004—2006.
Rahoitusta kaivataan
Ohjelman jatkon kannalta kaikkein olennaisinta on luonnollisesti rahoitus. "Jotta tästä tulisi todella pysyviä tuloksia tuottava ohjelma, valtion keskushallinnon ja aluehallinnon sekä maakuntien pitäisi lähteä rahoittamaan hankkeita", Laiho sanoo.
Toinen merkittävä asia on pienten kuntien aseman kohentaminen nykyisestä, jotta alueellinen kehitys ei jää puolitiehen. Raportin mukaan erityisesti eri hallinnonalojen seudulliseen toteutukseen perustuvat kehittämishankkeet on tarpeen sovittaa yhteen. Lähitulevaisuudessa on ratkaistava, kuinka aluekeskuksiin nojautuva kehittäminen kytketään EU:n rakennerahastojen ja kansallisten kehittämispanosten kanssa.