Aluekeskusohjelma on tähän mennessä lisännyt kaupunkiseutujen sisäistä yhteistyötä. Tulevaisuuden haasteena kuitenkin on, että myös pienempien kuntien ääni kuuluu riittävästi. Vaikka useimmissa tapauksissa seudun kunnat ovat yhdessä lähteneet kehitystyöhön, pienissä kunnissa pidetään uhkana jäämistä äänettömän yhtiömiehen asemaan.
- Aluekeskusohjelma on vahvistanut kaupunkiseutujen menestykseen perustuvan aluekehityksen toimintamallia. Kaupunkiseutujen kehittäminen on saanut vakiintuneen toimintamuodon. Sen myötä on alkanut hahmottua yhteistyötä tekevä suomalainen kaupunkiverkko, toteavat aluekeskusohjelman vuosien 2001-2003 toteutusta arvioineet toimitusjohtaja Petri Uusikylä, partneri Petri Virtanen ja tutkimusjohtaja Ville Valovirta Net Effect Oy:stä sisäasiainministeriölle keskiviikkona luovuttamassaan raportissa.
- Aluekeskusohjelmalle on annettu suuri painoarvo hallituksen aluepoliittisissa linjauksissa. Niiden käytännön toteuttaminen edellyttää jatkossa kuitenkin keskeisten ministeriöiden nykyistä vahvempaa sitoutumista aluekeskuspolitiikkaan, toteavat arvioitsijat.
Ohjelma on myös edesauttanut seutujen vahvempaa erikoistumista tarjoamalla yhteiset puitteet valintojen tekemiselle. Se on useilla seuduilla vahvistanut mahdollisuuksien ja kehittämiskohteiden kokonaisvaltaista strategista tarkastelua.
Aluekeskusohjelman koetaan myös täydentävän EU-ohjelmia. Erityisesti kuntajohtajat näkevät seudullisen rajauksen mielekkäänä tasona tarkastella kehittämistyötä, kun maakunta nähdään liian suurena yksikkönä. Kritiikkiä esitetään yhä kuitenkin runsaasti ohjelmien päällekkäisyyksistä, alueellisen kehittämisjärjestelmän sekavuudesta sekä ohjelmien suuresta määrästä.
Keskeiset kehittämisehdotukset vuosiksi 2004-2006
Aluekeskusohjelmaa toteuttavien, laajasti vaikuttavien kehittämishankkeiden kriittiseksi kysymykseksi nousee jatkossa hankkeisiin tarvittava lisärahoitus. Valtioneuvoston ja ministeriöiden tasolla on varmistettava, että toimivat päätöksenteko- ja yhteistyömenettelyt hallinnonalojen kesken ovat olemassa. Erityisesti eri hallinnonalojen seudulliseen toteutukseen perustuvat kehittämishankkeet on tarpeen sovittaa yhteen.
Lähitulevaisuudessa tulee ratkaista, kuinka aluekeskuksiin nojautuva kehittäminen kytketään EU:n rakennerahastojen ja kansallisten kehittämispanosten kanssa vuoden 2006 jälkeen. Yhtenä vaihtoehtona voitaisiin ajatella, että aluekeskusohjelman taustalla oleva toiminnallisiin seutuihin perustuva näkemys otettaisiin myös rakennerahasto-ohjelmien alueelliseksi perustaksi. Tämä tarkoittaisi EU-ohjelmien rakenteen uudelleen suuntaamista ottamaan paremmin huomioon seudullisen kehittämisen erityispiirteet.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/092004.