Kemi Kemin kaupunginjohtaja Kalervo Ukkolan mielestä aluekeskukset ovat hyvä työkalu kaupunkipolitiikan tekemiselle. Muuttoliikettä patoavana voimana ja kehityksen moottoreina niistä kannattaa myös huolehtia.
"Malliin istuu todella luontevasti hajasijoitusajattelu", sanoo Ukkola, itsekin paluumuuttaja.
"Kemi-Tornion alueelle pitäisi hajasijoittaa myös piiriviranomaisia. Täällä voisi olla myös teollisuus- ja teknologiapolitiikan vastuu, miksei myös ympäristöhallinto", Lapin teollisuuskeskuksen suurimman kaupungin ykkösvirkamies luettelee.
Kemistä katsottuna Lappi on valtavan iso ja eriytynyt lääni, joka ei mahdu yhden ja saman maakuntapolitiikan alle. "Sen rinnalle tarvitaan vahva seutupolitiikka." Ukkola toivoo, että Kainuun malli poikisi alueellisia versioita.
Seutupolitiikan pitää onnistuakseen olla Ukkolan mukaan vähintään kuntayhtymäpohjaista. Perämeren pohjukassa kuntayhtymän on ylitettävä läänin ja valtakunnan rajat. "Meidän erityistehtävämme Perämeren teollisuus- ja osaamiskaarella on rajat ylittävä ajattelu. Etenkin logistiikka - tiet, satamat ja lentoliikenne - on nähtävä isomman kokonaisuuden osana."
Suurempiin kokonaisuuksiin Ukkola paketoisi myös kuntia jo yksin sen vuoksi, että kunnilla on poikkeuksellisen paljon ja laajoja tehtäviä huolehdittavanaan. Kemi-Tornioon riittäisi hänen mielestään korkeintaan kaksi kuntaa.
Neuvottelujärjestelmää
viilattava paremmaksi
Valtion ja kuntien yhteistyö on nykyisen valtiokuntaneuvotteluryhmän jäsenen mukaan neuvottelujärjestelmäkysymys. Kehitettävää löytyy, sillä vuoropuhelu ei ole tarpeeksi systemaattista. Hänen mielestään kannattaisi harkita jopa kuntaliiton aseman määrittelemistä asetuksella.
"Kuntapolitiikan yhteenvetäjäksi saattaisi olla syytä nimetä koordinoiva ministeri. Onhan hallituksessa alue- ja kuntaministeri, mutta hän ei ole rahanjakaja."
Viime vuonna nostettiin keskusteluun peruspalvelubudjetti, mutta asiasta puhutaan toistaiseksi liian yleisellä tasolla, Ukkola näkee. Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen valtion ja kuntien välisen politiikan aikaansaamiseksi pitäisi puhua joidenkin eurooppalaisten esikuvien mukaisesti peruspalveluohjelmista ja niiden perusteella johdetuista budjeteista.
Peruspalvelut kattavat yli 80 prosenttia kuntien budjeteista, jotka etenkin pohjoisessa notkuvat alijäämien ja kasvavan lainataakan paineissa. "Rahoitusaukko on ilmeinen", Ukkola huomauttaa.
Hän katsoo, että valtion yksi perusongelma on myös se, että kuntia katsotaan kokonaisuutena. Valtiovarainministeriön rooli on niin ikään liian keskeinen ja valtionhallintoa vaivaa liiallinen hallintokuntakohtaisuus. Keskustelua korvamerkityistä valtionosuuksista Ukkola pitää hieman toisarvoisena, sillä esimerkiksi Kemin budjetista valtionosuuksia on vain 15 prosenttia.
Erikoissairaanhoito tulisi puhtaasti rahoitustarpeiden perusteella siirtää Ukkolan mielestä valtiolle, mutta kolikon toisella puolella saattaa olla palvelujen tason heikentyminen alueilla.
"Täällä se merkitsisi ehkä Länsi-Pohjan keskussairaalan typistymistä aluesairaalaksi. Parempi malli on Pohjois-Suomen keskussairaaloiden harkittu työnjako."
Talous vaikuttaa kaikkeen, myös kunnalliseen demokratiaan. "Kuntien liikkumavaran kapeus heijastuu pakosta kansalaisiin, mikä on näkynyt muun muassa äänestysaktiivisuuden laskuna. Ihmisen kokoisessa Kemissä on mahdollista kehittää monipuolista vuoropuhelua demokratian voimistamiseksi."
Kaleva haastattelee ennen eduskuntavaaleja Pohjois-Suomen suurimpien kaupunkien johtajat. Tätä ennen sarjassa on julkaistu Kuusamon kaupunginjohtajan haastattelu 26. tammikuuta, Kemin jälkeen vuorossa ovat Kajaani, Ylivieska, Rovaniemi ja Raahe.