Kuntien maksuosuuden nousu 20 prosentista 25 prosenttiin EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahaston hankkeissa on hankalaa erityisesti ahtaalle ajautuneissa kunnissa. Rahat on kuitenkin syytä kaivaa jostakin, kun sopiva hanke on kiikarissa. Mitä työllistävämpi projekti, sen parempi se on ainakin korkean työttömyyden alueilla.
Tukirahoista suunnataan entistä enemmän suoraan yritystoimintaan. Köyhimmissä kunnissa se onkin paras ratkaisu, sillä silloin ei tarvita suoraa kuntarahoitusta lainkaan.
Pohjois-Suomen aluekehitykseen on luvassa rahastokaudella 2007--2013 runsaat 620 miljoonaa euroa. Siitä puolet on kansallista, puolet EU:n maksamaa. Etelä- ja Länsi-Suomessa valtion osuus jää 40 prosenttiin.
Kauden aikana Pohjois-Suomeen arvioidaan saatavan 11 000 uutta työpaikkaa ja 1 500 yritystä. Tavoitteena on saada aikaan erityisesti kilpailukykyisiä ja uuteen kehitystyöhön pystyviä yrityksiä. Kunpa tavoite ei jäisi paperille.
Ainakin yhtä kipeään tarpeeseen tulevat Pohjois-Suomeen osoitettavat Euroopan sosiaalirahaston 69 miljoonaa euroa. Niiden turvin pyritään alentamaan rakenteellista työttömyyttä. Se on Pohjois-Suomen krooninen vaiva, jonka parantamiseen ei ole paljon muuta rahoitusta tarjolla.
EU:n rahoituksen kymmenen prosentin kasvu on pohjoissuomalaisittain myönteistä, kun samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomen tuet laskevat neljänneksen. Oikeudenmukaista onkin tietysti suunnata aluekehitysrahoja entistä selkeämmin vaikeimmille työttömyysalueille. Aivan nurinkurista olisi, jos niillä kuumennettaisiin tilannetta siellä, missä talous kasvaa ja työpaikat lisääntyvät muutenkin.
Valtioneuvosto ei ole vielä käsitellyt tukistrategiaa, mutta hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän torstaina hyväksymiin linjauksiin tuskin tulee merkittäviä muutoksia. Ratkaisu on kahden suurimman hallituspuolueen kompromissi. Sen sorvasivat alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen sekä työministeri Tarja Filatov.
Valtioneuvosto käsittelee asian joulukuussa. Sen jälkeen linjaukset viedään hyväksyttäviksi EU-komission ja Suomen edustajien välisiin neuvotteluihin. Virallinen vahvistus tulee vasta keväällä, mutta nykyisen rahastokauden hankkeet jatkuvatkin kesään saakka. Myös Suomen on pyrittävä edistämään asiaa niin, että rahastokausien väliin ei jää ainakaan pitkää katkosta.