Maakuntauudistuksella tavoitellaan uutta hallintoa ja sitä kautta vahvempaa maakunnallista omaleimaisuutta. Tavoitteet toteutuvat kuitenkin vain jos lainsäätäjä on samaa mieltä. Alueiden Suomea ei pidä tukahduttaa säädöksillä kuoliaaksi.
Tällä hetkellä kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita on viitisensataa. Normien purkutalkoilla on näitä velvoitteita purettu, mutta vähennykset ovat pisara meressä.
Maakuntauudistuksessa osa kuntien tehtävistä siirretään maakunnille, mutta tehtävänantoja seuraa myös vastaava määrä velvoitteita. Kun kuntien taakka kevenee, maakuntien vastaavasti kasvaa.
Valtion vahva ohjaus ja monien vuosikymmenien kautta muotoutuneet käytänteet seisovat muurina maakuntien radikaaleille uudistuksille.
Tehdään ajatusleikki kahdella alueella.
Lapin maakunnassa luontoa ja ympäristöä halutaan suojella. Maakunnan kasvuveturina puksuttaa kasvava matkailuteollisuus. Toisaalta Lapissa halutaan turvata kaivosteollisuutta edellyttäen, että ympäristöasiat ja aluetaloudelliset tavoitteet täyttyvät.
Tämä pätee myös muuhun Lappia kannattelevaan perusteollisuuteen, muun muassa uusiutuvan energian tuotantoon. Lapin maakunta tukeutuu näihin kahteen toisistaan poikkeaviin, mutta Lapille ominaisiin vahvuuksiin.
Toisaalla Helsinki ja pääkaupunkiseutu haluaa vahvistaa kaupungistumistaan. Vahvat kasvukeskukset toimivat imureina sekä uusille asukkaille että investoinneille.
Vahvaa kaupungistumista pitää tukea eikä kammeta, sanoo muun muassa Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori. Suur-Helsingin tarve esimerkiksi asuntorakentamiselle on ymmärrettävästi muita alueita suurempaa.
Esimerkit ovat kahdesta profiililtaan erilaisesta maakunnasta. Maakuntien tavoitteet tarvitsevat tuekseen uutta asennoitumista ja tukea myös lainsäätäjältä. Miten tämä voi käytännön lainsäädäntötyössä tapahtua entistä tavoitteellisemmin?
Tulevaisuuden Eurooppa on alueiden Eurooppa. Tämä pätee myös Suomeen. Normiviidakon sijasta työkalupakissa on tarjolla myös porkkanoita.
Norrbottenin läänissä Ruotsissa sekä Pohjois-Norjassa alueita tuetaan erilaisilla verohelpotuksilla. Tahtotila näissä maakunnissa on selvä. Maakuntien asukkaat ovat asettaneet tavoitteekseen alueiden kehittämisen väestömuuttoa tukemalla.
Tämä on maakunnallista arvokeskustelua, jonka soisi rantautuvan Suomeenkin. Monet naapurimaiden aluetuista ovat nk. vanhoja aluepoliittisia toimenpiteitä, mutta edelleen toimivia.
Maakuntauudistusta tehdään Suomessa ideologia kirkkaana, mutta käytäntö sameana. Maakuntien rahoituspohja on vielä auki, mikä tulee olemaan ratkaiseva koetinkivi koko uudistukselle. Kosmeettisten tulosten vuoksi uudistusta ei kannata tehdä. Maakunnista kumpuava tahtotila ja sitä seuraava arvokeskustelu eivät sen sijaan ole myöhäisiä vieläkään.
Paula Aikio-Tallgren
yrittäjä, Lapin kauppakamarin ja
Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen
Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.