Kun Teollisuus ja Työnantajat sekä Palvelutyönantajat yhdistävät voimansa Elinkeinoelämän Keskusliitoksi ensi vuoden alussa, ovat valmiina myös viisi omaa alueellista toimistoa, lupaa Etelärannan tuore nokkamies. Suunta on kaikessa lähemmäs yrityksiä, sanoo TT:n toimitusjohtajana ensi tiistaina aloittava Leif Fagernäs, 57.
Kauppakamareita ei ole tarkoitus fuusioida tai syrjäyttää, Fagernäs vakuuttaa roolijaosta. "Kauppakamarit hoitavat alueellisia intressejä ja me valtakunnallista päätöksentekoa."
Kauppakamarien yhteydessä toimineet elinkeinoasiamiehet kuitenkin irrotetaan EK:n itsenäisesti rahoittamiin, mahdollisesti kolmihenkisiin yksiköihin Oulussa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa.
Lähelle yrityksiä
EK:n aluevahtien tehtävänä on esimerkiksi vaikuttaa niin julkisten toimeksiantojen avaamiseen kilpailulle sekä ympäristöasioihin kuin erilaisten alueellisten yhteistyöryhmien työhönkin. Nehän päättävät kehityksestä, kuten siitä, suunnataanko rakennerahastovaroja tutkimukseen vai tiehankkeisiin, Fagernäs viittaa.
Nyt TT:llä on kahdeksan ja PT:llä seitsemän aluetoimipistettä.
"Tarkoitus on tulla lähelle yritystä", Fagernäs lupaa. Alueiden merkitystä korostavat TE-keskusten mukaisesti perustettavat 15 alueellista johtokuntaa. Yrittäjien luottamuselimiltä saatetaan odottaa sysäyksiä elinkeinopolitiikan ohella jopa tulopolitiikan uudistamiseksi. "Palkanmuodostusjärjestelmä ei ole enää tätä päivää."
EK ajaa ennen kaikkea yritysten kilpailukykyä. Joten työsarka kattaa paitsi toimintaympäristön, joka innostaa investoimaan ja perustamaan yrityksiä, myös osaamisen laadun, kuten tutkimuksen ja koulutuksen, tietysti myös palkanmuodostuksen. "Että työnantaja työllistää kaikilla palkkatasoilla."
"Nyt ei alimmalla verotasolla hakeuduta töihin kannustinloukun takia, keskitasolla lisätyö ei marginaaliveroasteen takia kannata, korkean veroasteen työntekijät taas eivät välitä tulla Suomeen", Fagernäs kritisoi järjestelmää.
Saksan malli
Hallituksen ennakoidusta matalapalkkaratkaisusta on tuskin apua työllisyydelle. Suunnitelmien mukaan vasta sadan työntekijän yrityksen kannattaisi työllistää yksi henkilö lisää. Tulevan EK:n toimijoista valtaosa on alle 50 hengen yrityksiä.
Mallia tähänastinen suurlähettiläs tarjoaa tietysti Saksan uudistuksista. Siellä "halpatyöksi" luokitellaan 400-800 euron sivutyöt. Alle 400 eurosta työntekijä ei maksa lainkaan veroja. Työnantaja taas pääsee 25 prosentin sivukuluilla veroineen ja sosiaaliturvamaksuineen, kun normaalisti työnantajamaksut kohoavat 42 prosenttiin. "Se on purrut. Työpaikkoja on tullut runsaasti."
Myös työttömyysturvaa on tuuletettu radikaalisti. Työttömien työvelvoite on Saksassa ehdoton. Ja tehokkaaksi havaittu Ich-AG eli minä-yhtiö taas takaa perustajalle 14 000 euroa kolmen vuoden aikana. Yrittäjälle jää mahdollisuus palata työttömyysturvan piiriin, jos epäonnistuu.
Erityistä huolta Fagernäs kantaa valtion teknologiarahoituksesta, vaikka näkyvissä onkin merkkejä paremmasta. "On aika siirtää rahaa uuteen kasvuun ja kehitykseen."
"Ero on huima, olisikohan satakertainen", hän vertaa sitä, miten paljon julkisia varoja käytetään teknologioiden edistämiseen verrattuna yritysten kansainvälistämiseen, markkinointiin ja ylipäänsä yrittäjyyden tukemiseen. "Se lähtee oppilaiden asennekasvatuksesta."
Välikädessä ovat kuitenkin kasvuyritykset. Globaalistuminen vaatii t&k-varojen uusjakoa: tuet pois perinteisiltä yrityskohteilta kohti kansainvälistä liiketoimintaosaamista ja etenkin siemenvaiheen yrityksiä, Fagernäs linjaa. "Siellä on ihan suurimpia puutteita."
Yritysten kansainvälistä profiilia olisi hiottava jo aivan alkuvaiheessa. Myös Tekes ja Finnpro tarvitsevat resursseja uudelleenasemointia varten.
Valtionyritysten yksityistämistuottojen kohdentamista tulevaisuuden t&k-hankkeisiin sekä teknologiatuotosten kansainvälistämiseen voisi harkita. Joskaan myyntituloista ei ole vielä mitään varmuutta, Fagernäs muistuttaa. "Mutta nyt kaikki menee suureen saaviin."