Osallistuin viime viikoilla moniin ajatuksia herättäviin tapahtumiin, kuten Oulun yliopistoseuran 100-vuotisjuhlaan, TeollisuusSummit- ja TERVE-SOS -messuille ja tein kuntavierailut Nivalan ja Ylivieskan kaupunkeihin.
Oulun yliopiston tarina herättää pohtimaan, miten pienestä kipinästä syttyi lopulta iso sammumaton roihu. Kuinka oikeassa professori Juho Vennola olikaan, kun hän perusteli tarvetta Ouluun sijoitettavalle yliopistolle 15.12.1917 sanoen, että kaikki Suomen henkiset ja aineelliset voimat tulisi saada valjastettua, jotta voimme kilpailla muiden kansallisuuksien kanssa.
Pian Oulussa tartuttiin toimeen ja vuonna 1919 perustettiin Oulun korkeakouluseura, jonka tarkoituksena oli ainoastaan saada Ouluun yliopisto. Yliopistoseuran perustamisesta lähti liikkeelle koko pohjoisen Suomen yhteinen projekti.
Jo alkumetreillä ymmärrettiin, että laajat kansalaispiirit täytyi saada hankkeeseen mukaan. Seuran kantavia voimia olivat Oulun seudun talouselämän, hallinnon ja politiikan merkkihenkilöt. Valtion aluehallinto oli tiiviisti mukana yliopistotaisteluissa Pehkosen ja Määtän ollessa maaherroina.
Oulun yliopistoseuran unelma eli 40 vuotta, ennen kuin se toteutui. Oulu sai yliopistonsa vuonna 1959. Päätös on osoittautunut merkittäväksi aluepoliittiseksi teoksi, joka on upealla tavalla toteuttanut Vennolan ajatusta saada maamme henkiset voimavarat palvelemaan Suomen menestystä. Unelman eteen tehtiin määrätietoista työtä, johon kuului vaikuttamista, yhteistyötä ja varainkeruuta, joka lähti kovaan vauhtiin 1950-luvulla. Tahto tehdä yhteistyötä talouselämän, julkisen sektorin ja poliitikkojen kesken on säilynyt näihin päiviin saakka. Osasivatkohan Oulun yliopiston perustajat edes aavistaa, kuinka suuri merkitys heidän teollaan oli.
Oulun yliopisto on erinomainen esimerkki siitä, että valtion pohjoiseen tekemät satsaukset tulevat maallemme moninkertaisesti takaisin. Kauaskantoista oli myös pohjoisen teollistaminen. Yhä tänä päivänä noin 70 prosenttia koko Suomen suurteollisuuden uusinvestoinneista tehdään pohjoiseen Suomeen. Alueemme kaivos-, metalli- ja puujalostusteollisuus, ICT-osaaminen, matkailu ja elintarvikeala luovat merkittävästi hyvinvointia koko Suomelle. Osaammeko arvostaa sitä kaikkea hyvää, mitä pohjoisessa on.
Pohjois-Suomen tunnettavuutta on parannettava niin muualla Suomessa kuin ulkomailla. On mahtavaa, että Oululle on hankittu suurlähettiläs. Hän julistaa muun muassa videolla, kuinka yli kolme miljardia ihmistä ympäri maailman käyttää Oulussa kehitettyä teknologiaa. Oulun suurlähettiläs kertoo ihmeiden Oulusta Helsingin ytimessä, Kampissa 7.-9.6. On hienoa, että alueen kunnat tukevat Oulun hakemista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Käynnilläni Nivalassa ja Ylivieskassa havainnoin vahvaa uskoa ja tahtoa kehittää kuntiaan. Meidän alueemme suurimpia haasteista, erityisesti maaseutukunnissa, ovat väestön ikääntyminen ja paheneva työvoimapula. Toisaalta meillä samaan aikaan on suuri määrä työttömiä ja tekemistä vailla olevia nuoria. Tähän meidän on löydettävä ratkaisu.
Hallitusneuvotteluissa on linjattu, että luodaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, joissa hoidetaan sotepalvelut, ensihoito ja pelastustoimi, sekä mahdollisesti muita kuntien yhteisiä tehtäviä. Uskon, että tämä yhteistyön rakenne luo koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle uudenlaista toimintakulttuuria ja opettaa näkemään kuntarajojen yli, sekä tekemään asioita enemmän yhdessä.
Tulevaisuuden haasteet edellyttävät tavoitteellista verkostoitumista myös maakuntien välillä Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Tähän kehitystyöhön tarvitaan yliopistoja ja muita koulutustahoja, elinkeinoelämää, järjestöjä kuin myös valtion aluehallintoa.
Valtion näkökulmasta tämä kumppanuus edellyttää, että valtio on läsnä alueilla myös tulevaisuudessa.
Maailma on nyt tyystin erilainen kuin 50-luvulla ja meillä on uusia globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos. Näiden haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan osaamista ja innovaatiokykyä – ja näitä meiltä pohjoisesta löytyy.
Oulun yliopiston ympärille on syntynyt ainutlaatuinen kokeilukulttuuriin nojaava talouden ja yrittäjyyden ekosysteemi. On tärkeää, että tämä osaaminen on kaikkien käytettävissä. On rohkeutta kokeilla yhdessä uutta ja tähdätä korkealle, sallia hulluja ideoita epäonnistumisia pelkäämättä.
Ajatukset Oulun yliopiston perustamisesta muistuttavat, kuinka tärkeää on, että katsomme pitkälle ja etsimme jatkuvasti alueemme hyvän ja menestyksekkään tulevaisuuden avaimia.
Aikanaan ei syntynyt pelkästään yliopistoa; vaan syntyi se mitä haluttiin – Pohjois-Suomi, joka pystyy kilpailemaan kansainvälisesti.
Terttu Savolainen on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja.