Helsinki Sekavaan valtion aluehallintoon ei ole luvassa tällä vaalikaudella suurta remonttia. Selvityshenkilö, Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula myöntää torstaina julkistetussa raportissaan, että aluehallinto on monella tavalla sekavassa ja epätyydyttävässä tilassa.
Riepula epäilee, että täyttävätkö nykyisistä maakunnista kooltaan ja kehitysedellytyksiltään heikoimmat lähivuosikymmenten perspektiivillä elinvoimaisen maakunnan peruskriteerejä.
Tästä arviostaan huolimatta Riepula ei pidä tarkoituksenmukaisena, että hallinnon rakenteita muutettaisiin nykyisestä kaksispilarisesta, valtionhallinnosta ja kuntainliittojärjestelmään rakentuvasta mallista.
Riepulan mukaan aluehallintoa ei ole syytä vahvistaa pelkästään tehtäviä siirtelemällä.
Riepula selvitti sisäministeriön toimeksiannosta, miten aluehallintoa voitaisiin vahvistaa.
Resepteiksi hän tarjoaa kymmenellä eri hallinnonalalla ja 44 momentilla olevien aluekehittämisvarojen kokoamista yhteen momenttiin valtion talousarviossa. Samalla on tarkoitus tehostaa aluekehitysvarojen kansanvaltaista ohjausta.
Hallitusohjelma lukkona remontille
Riepulan mukaan selvityksen toimeksianto ei mahdollistanut hallinnon rakenteisiin puuttumista.
Selvityksen vastaanottanut alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) tunnusti, että hallitusneuvotteluissa ei sovittu laajemmasta uudistuksesta.
Mannisen mukaan eri toimijoiden energia alueilla suuntautuu liikaa hallinnon pyörittämiseen varsinaisen kehittämistoiminnan asemasta.
Ministeri sivuutti tarpeen hallintoremontista toteamalla, että komiteoiden mietintöjä aiheesta on 1800-luvulta lähtien hyllyissä jo riittävästi. "Edetään nyt vähittäisin askelein ja niissä rajoissa, mikä on mahdollista."
Maakuntaneuvosto arveluttaa
Manninen kehui Riepulan raporttia, jossa on hänen mielestään kuitenkin monia tarkempaa arviointia vaativia kohtia.
"On syytä pohtia, mitä määrärahoja kussakin ministeriössä on tarkoituksenmukaista alueellistaa ja millä tavalla. Tarkempaa pohdintaa tarvitsee myös ehdotettu maakuntaneuvosto. Lisäksi ehdotetun kokonaisuuden vaikutukset kunnalliseen itsehallintoon on arvioitava", Manninen korosti.
Riepulan mukaan painopiste määrärahojen suuntaamista koskevassa päätöksenteossa siirtyisi enemmän kunnallisen itsehallinnon suuntaan. Valtion viranomaisten tehtävät eivät sen sijaan muuttuisi.
Manninen ennusti, että Riepulan esitykset kohtaavat myös muutosvastarintaa. Hän viittasi eri ministeriöihin.
"Ihmisten ja eläintenkin perusluonteeseen kuuluu vartioida reviirejään."
Mannisen mukaan uudistuksilla pyritään hallitusohjelman mukaisesti tehostamaan alueiden päätösvaltaa ja kansanvaltaista ohjausta ja siten parantamaan aluekehittämisen edellytyksiä.
"Kun alueiden kehittämisen voimavarat ovat niihin tehdyistä lisäpanostuksista huolimatta tarpeisiin nähden jatkossakin niukat, on entistä tärkeämpää, että niiden kohdentamisesta päättävät parhaat asiantuntijat eli alueiden ihmiset itse."
"Rohkenen uskoa, että näiden linjausten mukaan voidaan edetä", Manninen arveli. Järjestelmä olisi otettavissa käyttöön vuonna 2007, jolloin uudistusta koskevien lakien pitäisi olla vahvistettuna syksyllä 2005.