Aluehallinto, monesti myös väliportaan hallinnoksi kutsuttu kuntia laajempien aluekokonaisuuksien järjestelmä, on edelleen korjausten tarpeessa. Siitä muistutti eduskunnan tulevaisuusvaliokunta antaessaan tiistaina mietinnön hallituksen Tasapainoinen Suomi 2015 -selonteosta.
Aluehallinnon kehittämistoiveisiin on Suomessa totuttu. Erilaisia remontteja on kaavailtu jopa pitempään kuin maa on ollut itsenäinen. Niitä suunniteltiin alituiseen jo autonomian ajalla. Liioittelematta voi sanoa, että hallinnon väliporras on ollut jatkuvissa muutospaineissa niin kauan kuin sitä on tässä maassa voinut hahmottaa.
Esko Ahon hallituksen 90-luvun alkupuolella toteuttama maakuntahallinto ja Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen saman vuosikymmenen loppupuolella päättämä läänien yhdistäminen eivät nykyisessä muodossaan ratkaisseet likikään kaikkia pulmia. Maan jakaminen seutukuntiin on tuottanut toistaiseksi kovin kirjavalla tavalla toimivaa yhteistyötä.
Suuri pulma aluehallinnossa on se, että osa kunnista pystyy tuomaan yhteistyöhön hyvin vähän lisäarvoa. Pieniä kuntia on kohtuuttoman paljon. Niiden yhdistäminen on kuitenkin poliittisesti erittäin arka asia. Esimerkiksi maaherra Hannele Pokka ehdotti viime vuoden lopulla ilmeisen perusteellisen harkinnan jälkeen, että Lapin läänin 22 kuntaa yhdistettäisiin seitsemäksi, jolloin niillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet taata asukkailleen palveluja. Asiaa kommentoineet Lapin kuntien päättäjät torjuivat idean. Sen jälkeen ajatus on pyritty vaikenemaan kuoliaaksi.
On kaunista puhua kuntien yhteistoiminnasta liitoksia kevyempänä ja joustavampana ratkaisuna. Sellainen ei kuitenkaan kevennä kuntien keskushallinnon kustannuksia. Jos peruspalveluistakin joudutaan tinkimään, pitää olla valmiutta miettiä kaikkia mahdollisia uudistuksia.
Tulevaisuusvaliokunta on aivan oikeassa huomauttaessaan, että alueiden kehittäminen edellyttää nykyistä toimivampia aluekokonaisuuksia. Nykyisessä väliportaan hallintomallissa vallitsee demokratiavaje. Kuntien päättäjät valitsevat maakuntavaltuuston sen sijaan, että alueen asukkaat saisivat päättää niiden koostumuksesta äänestäen.
Kannattaa tosin harkita, onko kansanvaltaisen aluehallinnon oikea paikka sittenkin seutukunnissa. Jos niitä kehitetään kuntien toimintoja yhdistämällä, asukkaat haluavat varmasti sanoa sanansa aluevaltuuston jäsenistä.
paakirjoitus@kaleva.fi