Suomen aluehallinto pitäisi myllätä uusiksi jälkeen kerran ja ottaa perustaksi osittainen maakunnallinen itsehallinto.
Tähän johtopäätökseen on tullut asiantuntijaryhmä, joka luovutti tiistaina Helsingissä raporttinsa Iskukykyisempi Suomi alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselle (vas.) Esimerkkiä on haettu Ruotsista, jossa aluekehittämistehtävät on siirretty uusille kokeilualueille, maakunnille.
Maakunnallinen itsehallinto muodostuisi sulauttamalla yhteen maakunnalliset liitot ja työvoima- ja elinkeinokeskukset eli TE-keskukset. Samalla aluejakoa on tarkistettava. Asiantuntijaryhmän mukaan maakuntien lukumäärää tulisi jonkin verran supistaa.TE-keskuksia on vähemmän kuin maakuntia. Verotusoikeutta asiantuntijat eivät suosittele maakunnille.
Tutkijoiden ehdottama malli ei olisi niin pitkälle viety kuin Kainuun hallintokokeilu. Hallitus antoi Kainuun mallista lakiesityksen eduskunnalle viime viikolla
Sisäasianministeriön tilaaman raportin ovat laatineet dosentti Anita Niemi-Iilahti, professori Jari Stenvall ja professori Krister Ståhlberg.
Ministeriö tilasi tutkijoilta kokonaisarvioinnin 1990-luvulla tehtyjen aluehallintouudistusten vaikutuksista ja syntyneestä hallinnosta.
Läänit eivät käy perustaksi
Viranomaistehtäviä ei asiantuntijoiden mallissa siirrettäisi maakunnille. Valtion alueelliset viranomaistehtävät pitäisi koota valtion aluekeskuksiin.
Aluekeskukset eivät olisi läänien kaltaisia päällikkövirastoja. Keskusten määrään asiantuntijat eivät ottaneet kantaa. Niitä pitäisi olla enemmän kuin nykyisiä läänejä.
Lähtökohtana on, että valtion alueelliset viranomaistehtävät jatkossakin hoidettaisiin hajautetusti. Tukipalvelut voidaan järjestää yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa.
Poliitikot pois
sairaalan johdosta
Palveluissa pitäisi ryhmän mielestä ottaa käyttöön kilpailuttaminen. Hoiva-alueen palveluyksiköiden tulisi toimia kunnallisina tai yksityisinä yrityksinä.
"Jos yksiköt toimivat aidosti itsenäisesti, niitä ei tulisi ohjata poliittisesti. Poliittinen ohjaus tulisi korvata sillä ohjauksella, joka syntyy yksiköiden kilpailuttamisesta", asiantuntijaryhmä huomauttaa.
Poliitikot eivät ole Niemi-Iilahden mielestä parhaita päättäjiä sairaalan johdossa. Palveluyksiköiden pitäisi olla ammatillisesti itsenäisesti toimivia.
Ståhlberg kertoi, että palvelumallista on hyviä kokemuksia muista Pohjoismaista. "Ongelmana on ollut lähinnä kokonaiskustannusten kurissapitäminen, mikä tässä mallissa ei ole toiminut."
Rahaa tarvitaan lisää sairaanhoitoon
Asiantuntijat muistuttavat, että malli ei välttämättä pystyisi korjaamaan kaikkia sairaanhoidossa esiintyviä ongelmia.
"Suomen terveydenhuoltoon käyttämä alhainen bruttokansantuoteosuus puhuu selvästi sen puolesta, että hoitoon myös panostettava selvästi enemmän kuin mitä nyt tehdään."
Suomeen syntynyt mosaiikkimainen aluehallinto on ryhmän mukaan tuskin ollut tietoisen pyrkimyksen tulosta. Monimuotoinen ja useista organisaatioista syntynyt hallinto johtuu monista yksittäisistä uudistuksista.
Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole tavoiteltu Keski-Euroopalle tyypillistä suhteellisen kiinteää aluehallintoa yhtenäisinä maantieteellisin rajoineen.
Kansanvaltaa vahvistettava alueella
"Aluehallinto toimii edelleen liian hajautetusti ja monimutkaisesti. Toimijoita on liikaa. Päätösvaltaa tulee siirtää keskushallinnolta aluehallinnolle, kuten hallitus on keskushallintouudistuksen yhteydessä linjannut", alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen korosti.
Korhonen ei ottanut tarkemmin kantaa tutkijoiden esityksiin. Hänen mukaansa ne sisältävät mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia. Ministerin mielestä myös kuntajaon on oltava uudistuksen kohteena.
Kansanvaltaa on aluehallinnossa Korhosen mukaan edelleen vahvistettava. Asiantuntijoiden mielestä demokratiavaje on kehittämistehtävien osalta ilmeinen.
He muistuttavat, että maakuntien valtuustojen kansanvaltainen mandaatti perustuu Suomessa välilliseen vaaliin.Uudessa mallissa maakuntien liittojen valtuustot voitaisiin valita välittömillä vaaleilla.