Oulu Teknologian kehittämiskeskus Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara vakuuttaa, että innovaatio- ja teknologiapolitiikalla voidaan vaikuttaa ja on myös voimakkaasti vaikutettu alueiden kehitykseen.
"Esimerkiksi tutkimus- ja kehitysmenojen sekä tuotannon arvonlisäyksen välillä on selkeä vuorovaikutussuhde. Tutkimuspanostukset lisäävät taloudellista kasvua. Alueilla, jotka panostavat voimakkaasti teknologian kehittämiseen, on myös suuri bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohti", Saarnivaara sanoo.
Tekesin, yritysten ja alueiden päättäjien huolena on se, että sekä julkisen että yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrät ovat jämähtäneet paikalleen.
"Kansallisesti kilpaillun tutkimus- ja kehitysrahoituksen, kuten Tekesin rahoituksen, tulee kasvattaa osaamista, vahvistaa verkottumista aluerajoista riippumatta ja valmentaa yrityksiä kansainväliseen kilpailuun", Saarnivaara painottaa ja toivoo tulevaan budjettiin valtion tiede- ja teknologianeuvostonkin esille ottamaa Tekesin lisärahoitusta.
Osaamiskeskittymiä
tarvitaan
Toiveiden tueksi Tekes on koonnut ja analysoinut laajan aineiston teknologian ja innovaatioiden alueellisista vaikutuksista. "Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista" -niminen raportti julkistettiin keskiviikkona Oulussa, joka nousee menestyvänä alueena paitsi kansallisten myös kansainvälisten menestystarinoiden joukkoon.
Raportin julkistaneet Saarnivaara ja Tekesin hallituksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtaja Timo Kekkonen antavatkin tunnustusta Oululle ja muille maan osaamiskeskittymille.
"Osaaminen houkuttelee osaamista, yritykset hakeutuvat korkeatasoisen osaamisen lähelle. Osaamiskeskittymien rakentaminen onkin meille välttämätöntä", Saarnivaara ja Kekkonen painottavat.
"Pohjoisen Suomen näkökulmasta Oulu ei ole pelkkä kasvukeskus vaan selkeästi valtakunnan osakeskus", nostaa Pohjois-Pohjanmaan te-keskuksen johtaja Leila Helaakoski Oulun vielä pykälän korkeammalle.
Helaakoskenkin huolena on raha, sillä menestyksestä huolimatta Oulun alueellakin on niukkuutta "kärsivällisestä" kasvurahoituksesta eikä te-keskuksen teknologiayksikköönkään ole saatu vielä rahoitusvahvistusta kolmen uuden teknologia-asiantuntijan palkkaamiseksi.
"Lisäresurssit mahdollistaisivat myös maakunnan kaipaaman pysyvän aktivoinnin yritysten teknologiatarpeiden kehittämiseksi", Leila Helaakoski sanoo.
"Oulussa ei nykyisillä resursseilla pystytä käsittelemään kuin puolet alueellisista rahoitushakemuksista ja aktivointityöhön näillä ylityöllistetyillä ihmisillä ei ole mitään mahdollisuuksia", myöntää Saarnivaara ja heittää rahapalloa ensi vuoden budjetin kimppuun käyvälle uudelle eduskunnalle.
Oulu kuuluu pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Jyväskylän rinnalla viiteen alueellisesti vahvaan kasvukeskukseen.
Vahvoja alueita
pitäisi olla enemmän
Saarnivaaran mukaan uusia, vahvoja alueita voisi maassa olla vielä toiset viisi ja lisäksi tarvittaisiin Salon seudun tapaisia alueellisesti erikoistuneita kasvukeskuksia jopa toistakymmentä.
Saarnivaara ei lähde nostamaan jotain toista pohjoissuomalaista aluetta Oulun tekemän pioneerityön jatkajaksi, vaikka esimerkiksi Rovaniemellä pitäisi olla yliopiston ja muiden oppilaitosten ansiosta kaikki mahdollisuudet vahvaksi alueelliseksi toimijaksi.
"Vierastan sellaista ajatusta, että etukäteen sanotaan ne paikat, joihin kasvukeskus voidaan synnyttää. Alueellisen osaamiskeskittymän pitää syntyä omista lähtökohdista ja omaehtoisesti, kuten täällä Oulussa on nimenomaan tapahtunut", Saarnivaara korostaa.
Tekesin raportin mukaan kaikkea osaamista ei voida haalia kaikille alueille, vaan menestyviä osaajia voi myös löytää kasvukeskusten ulkopuolelta ja nämä voidaan verkottamalla kytkeä menestykseen mukaan.