Kuntaliiton tuoreen alueiden rakennemuutoskatsauksen mukaan alueiden menestys näyttäisi olevan kuin kiveen hakattu.
Menestyjät menestyvät vuodesta toiseen, mutta heikot putoavat kelkasta. Hidastunut talouskasvu on jonkin verran tasoittanut eroja.
Alueiden toimialarakenne on keskeinen tekijä menestyksen takana. Alueet, joilla on monipuolinen ja kasvuhakuinen rakenne, pärjäävät paremmin. Alkutuotantovaltaiset kunnat ovat vaikeuksissa.
Menestyjiin ovat vuosikausia kuuluneet Etelä-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat sen sijaan taantuvia alueita.
Vahvoja maakuntia ovat mm. Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Heikoiten menee Kainuussa, Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.
Seudullisia voittajia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä ovat esimerkiksi Oulu, Salo, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere ja Helsinki. Pääkaupungin kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut 2000-luvun alussa.
Firmojen lähteminen
ongelma
Heikoiten ovat menestyneet syrjäiset, maaseutumaiset ja harvaanasutut alueet, kuten Tornionjokilaakso, Saarijärvi, Ilomantsi sekä Sisä-Savon ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Timo Sinisalon mukaan erityisissä vaikeuksissa ovat väkimäärältään pienet alueet tai kunnat, jotka rakentavat menestyksensä yhden suuren yrityksen tai sopimusvalmistajan varaan.
Hän muistuttaa, että monikansalliset firmat voivat yhdessä yössä päättää toimintansa lakkauttamisesta jollakin seudulla.
"Esimerkkejä tästä löytyy vaikkapa Kemijärveltä tai Hämeenkyröstä. Uuden yrittäjän löytäminen on tuskaista, koska firmat lähtevät pois juuri halvemman työvoiman toivossa", hän sanoo.
Työllisyys ei viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana ole juurikaan kohentunut, ja maakuntien työllisyys on pitkälle pyörinyt julkisten palvelujen varassa.
Vuosina 1997-2000 työpaikkojen määrä kasvoi yli maan keskiarvon esimerkiksi Jyväskylässä, Oulussa ja Lohjalla.
Vielä 1950-luvun alussa lähes puolet työpaikoista oli sidoksissa alkutuotantoon. Koneellistuminen ja teollistuminen vei hetkessä kymmeniä prosentteja työpaikoista.
Väkimäärä kasvoi 1997-2003 kuudessa maakunnassa ja parissakymmenessä seutukunnassa. Eniten imua oli Ouluun, Tampereelle, Seinäjoelle, pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle.