Viime keskiviikkona kerrottiin, että Elisa lisää noin 30 työpaikkaa Kemijärvelle. Torstaina kuultiin, että tulli siirtää puhelinkeskuksensa Tornioon ja sen mukana noin kymmenen työpaikkaa.
Tällaiset uutiset ovat tervetullutta vastapainoa sille loputtomalta tuntuneelle virralle, jossa maakunnissa olleita toimintoja aina vain joko lopetetaan tai siirretään pääkaupunkiseudulle.
Alueellistamista koskeva keskustelu tuntuu usein päätyvän suoraan seinään. Valtiosihteeri Timo Reinan äskeinen ehdotus Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisten tehtävien siirtämisestä Kajaaniin on ammuttu nopeasti upoksiin, eikä tämäntapaisen viraston äkkinäisessä muuttoehdotuksessa paljon realismia olekaan.
Lääkelaitoksen alueellistaminen yliopistokaupunkeihin Ouluun tai Kuopioon on vankemmalla pohjalla, samoin selvitettävänä oleva Tilastokeskuksen siirto. Mutta tämän kokoluokan päätöksiä vastaan aina nouseva vastarinta peittää alleen sen, että myös pienin askelin eteneminen on sekä tarpeellista että mahdollista.
Tullin puhelinvaihteen tapaiselle toiminnolle rajakaupunki Tornio tulliperinteineen on erittäin luonteva paikka. Elisa taas ei yksityisenä yhtiönä ole valtion alueellistamisperiaatteiden alainen, vaan se laajentaa Kemijärvellä muista syistä.
Tärkein tekijä oli, että puolustusvoimat ulkoisti oman puhelunvälityksensä Elisalle. Tavallaan armeijan toimintoja siirrettiin näin välillisesti Kemijärvelle. Toki varjopuolena on, että ulkoistamisen yhteydessä tehty sopimus on kaksivuotinen, eikä puolustusvoimien asiakkuuden jatkuminen näin ole varmaa.
Joka tapauksessa Kemijärvi on onnistunut saamaan puolentoista vuoden aikana noin 200 uutta työpaikkaa. Sellutehtaan menetystä on kyetty korvaamaan muilla aloilla.
Kelan puhelinpalveluyksikkö aloittaa Kemijärvellä talven mittaan. Sekin on malliesimerkki hyvästä alueellistamispäätöksestä.
Ei silti voi lähteä siitä, että puheluiden välittäminen olisi ainoa toimiala, jossa toimintoja toden teolla kyetään siirtämään maakuntiin. Poliisin tietopalveluyksikön muutosta Rovaniemelle jaksetaan yhä puhua siihen sävyyn, että vain pieni osa työntekijöistä muutti sinne töihin Helsingistä.
Ehkä niin, mutta nyt Rovaniemellä on pitkälle toistasataa hyvää työpaikkaa tarjoava Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik. Se todistaa osaltaan, että myös asiantuntijayksiköiden alueellistaminen on täysin mahdollinen ja toimiva ratkaisu.
paakirjoitus@kaleva.fi