Alueellistaminen hiipuu kova vauhtia, vaikka periaatteessa hallitus jatkaa alueellistamista silloin kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Tähänastisessa alueellistamisessa taloudellisia vaikutuksia ei juuri ole pohdittu.
Hallituksen tuore linjaus ei lupaa hyvää alueellistamisen jatkolle. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoikin viime viikolla hallituksen aamukoulussa, että siirtojen määrälle ei aseteta tavoitteita. Merkittäviä yksikköjen siirtoja ei ole tulossa. Sen sijaan puhutaan työn ja tehtävien siirrosta sekä etätyöstä.
Määrällisistä tavoitteista luovutaan, sillä alkuperäisen siirtotavoitteen alaraja on täyttynyt. Työpaikkoja on siirretty pääkaupunkiseudulta maakuntiin runsaat 4 200, kun enimmäistavoite oli jopa 8 000 työpaikkaa.
Siirtoluvussa on paljon näköharhaa, sillä viime vuosina valtion alueellisia toimintoja on vastaavasti karsittu rankalla kädellä, ja työpaikat ovat itse asiassa vähentyneet. Alueellistaminen on vain pehmentänyt iskuja.
Pohjois-Suomessa ei ole oltu järin tyytyväisiä tähänastisiin tuloksiin. Alueellistamistoimet ovat kohdistuneet enimmäkseen Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Taloudellisen kokonaisvaikutuksen parantamiseksi onkin järkevää, että alueellistamisella tuetaan alueiden omaa elinvoimaisuutta ja kilpailukyvyn parantamista.
Juuri nyt Oulun seudulle tarvittaisiin toimintoja, jotka tukisivat yritysten kansainvälistymistä. Äkilliset rakennemuutosalueet jos mitkä tarvitsevat alueellistamistoimia.
Hallintoon tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua. Ei ole itsestäänselvyys, että pääkaupunkiseutu on aina paras paikka järjestää toiminnot, kun työvoimaa ja edullisia tiloja on saatavissa muualta.