Valtionhallinnon tukitehtävien alueellistaminen on jo lähivuosina välttämätöntä suurten ikäluokkien eläköityessä. Alueellistamisessa ei pidä viivytellä. Se tuo säästöjä, toteavat aihetta perusteellisesti selvitelleet työryhmät.
Valtionhallinnon tukitehtävissä työskentelee nykyisellään noin 22 000 henkilöä. Heistä reippaasti yli puolet, noin 13 000 henkilöä, jää eläkkeelle 10 vuoden sisällä. Niinpä alalla on joka tapauksessa edessään suuret järjestelyt jo lähivuosina.
Erityisesti tässä vaiheessa oli järkevää selvittää tukitehtävien alueellistamisen mahdollisuudet. Asiaa perusteellisesti tutkineen viiden työryhmän raporteista ilmeneekin, että tukitehtävien keskittäminen ja alueellistaminen on erittäin viisas ratkaisu.
Samaan aikaan on vireillä myös muun valtionhallinnon alueellistamisen selvittely. Siitäkin on odotettavissa tietoa vuoden loppuun mennessä.
Jokaisen hallinnonalan tukipalveluja koskevat työryhmien raportit alueellistamisesta keskiviikkona vastaanottanut pääministeri Matti Vanhanen huomauttikin viimeistään nyt selviävän kaikille, että alueellistamisessa on kysymys pitkäjänteisestä, monipuolista hyötyä tuovasta hallinnon kehittämisestä. Hän vakuutti, että tukitehtävien alueellistamiseen ryhdytään ja hanke saatetaan loppuun vuoteen 2010 mennessä.
Maahan perustetaan kymmenisen tukitehtäviä hoitavaa palvelukeskusta. Kainuun ja Koillis-Suomen aseman pitää olla niitä muodostettaessa vahva, onhan kummallakin alueella jo pilottihankkeet. Niiden kokemuksia hyödynnetään tukitehtäviä uudelleen järjestettäessä.
Alueellistaminen, jota takavuosina kutsuttiin luotaantyöntävästi hajasijoitukseksi, on vuosikymmeniä viritelty kokonaisuus. Sen kirjava historia ei tunne kovin suuria saavutuksia eikä asiaa ole koskaan aiemmin näin mittavasti tutkittu hallinnonalojen rajat ylittäen. Ensimmäisen kerran asetettiin myös selkeä aikaraja laajahkon kokonaisuuden loppuun viemiselle.
Tällä kerralla minkään tahon on vaikea kiistää alueellistamisen merkitystä, kun jo taloushallinnon laskettiin hyötyvän hankkeesta 30 miljoonaa euroa. Sitä mahdollisuutta ei voi jättää käyttämättä. Kokonaishyöty on vielä arvioimatta. Hankkeessa on kyse yksityisellä puolella jo pitkään hyödynnetystä toimintatavasta. Siellä verkostomainen toimintamalli on ollut arkipäivää jo vuosia, kuten pääministeri muistutti.
Henkilöstön vastustus on vuosien varrella koitunut monissa alueellistamishankkeissa ratkaisevaksi jarruvoimaksi. Nyt aiotaan menetellä viisaammin ja ottaa henkilöstö mukaan kaikilla tasoilla heti aloitusvaiheessa. Pääministeri Vanhanen lupasi, että ketään ei pakoteta lähtemään nykyiseltä sijoituspaikkakunnaltaan.
Alueellistamisen puolesta puhuu sekin, että pääkaupunkiseudulla ei yksinkertaisesti riitä työvoimaa korvaamaan eläkkeelle lähtevien työpanosta. Eri puolilta maata löytyy kyllä koulutettua, nuorta väkeä moniin tehtäviin. Ei ole järkevää, että se muuttaa pääkaupunkiseudulle, jos työ voidaan siirtää sinne, missä on työntekijöitä.
Luontevaa oli, että erityisesti tietohallintoa pohtinut työryhmä kiinnitti huomiota etätyön tärkeyteen. Sillä tavalla alueellistaminen voidaan ulottaa hyvinkin pitkälle. Sähköisessä tiedonsiirrossa välimatkat eivät ole este eivätkä edes hidaste.
Työryhmät selvittivät ja suosittelivat joihinkin tehtäviin ulkoistamista. Siltäkin osin on hyvä huomata, että palvelujen tarjoaja voi olla millä paikkakunnalla tahansa.