Suomi arvioitiin äskettäin maailman kilpailukyisimmäksi maaksi. Taakse jäivät Yhdysvallat ja Japani puhumattakaan muista Pohjoismaista. Arvioinnin jälkeen kysyy, miksi yritykset sitten jättävät superkilpailukykyisen Suomen ja vievät toiminnat ja työpaikat ulkomaille.
Kemijärven Salcompin päätös siirtää työpaikat Kiinaan synnytti valtakunnallisen keskustelun Kiina-ilmiöstä.
Äskettäin Rovaniemellä vieraillut pääministeri Matti Vanhasen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen synkisteli lisää sanomalla Kiina-ilmiön uhkaavan koko maata.
Viime aikoina suomalaiset suuryritykset ovat investoineet vauhdilla ulkomaille. Jo nyt puhutaan huolestunein äänenpainoin siitä, kuinka paljon suomalaisyrityksiä mahdollisesti muuttaa pääkonttorinsa ja toimintansa halvan verotuksen Viroon.
Suomalaisyritykset tuntuvat puolestaan kelpaavan ulkomaalaisille. Yritykset ovat myös hyötyneet tästä kehityksestä.
Kansainvälistynyt omistus on tuonut pääomia. Mutta kun omistus ja sen myötä päätösvalta ovat kaukana maan rajojen ulkopuolella, toiminnan lopettamispäätös voi syntyä hyvinkin vaivattomasti.
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila käytti äskettäin puheenvuoron, jossa hän varoitti pysähtyneisyyden ajasta. Ollilan mielestä yrityksillä ei ole varaa jäädä paikoilleen, vaan niiden olisi löydettävä uutta kehittyäkseen ja pärjätäkseen kilpailussa.
Yrittäjien syyttävä sormi on jo pitkään osoittanut poliitikkoja ja eduskuntaa. Suomen veroaste on teollisuusmaiden neljänneksi kallein eikä yritysverotuksessa asiat ole kohdallaan.
Verotus ei suosi yrittämistä eikä työn teettämistä. Hallituskin on havahtunut, siihen, että vauhdilla tytäryhtiötaloudeksi muuttuvalle isänmaalle tarttis tehdä jotain.
Verotuksen ydinlinjaukset on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä luvataan yritysverotuksen keventämistä, jotta Suomen verojärjestelmä olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Lähipäivinä Matti Vanhasen hallitus pyrkii sopimaan tulevista verolinjauksista hallituspuolueiden kesken. Keskustan kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on jo useaan otteeseen todennut, että pääoma- ja yritysveroa on tiputettava usealla prosenttiyksiköllä.
Esko Ahon hallituksen aikana yritys- ja pääomaverotus pudotettiin 25 prosenttiin ja veropohjaa laajennettiin. Paavo Lipposen hallitusten aikana veroprosenttia on taas hivutettu ylös. Nykyinen prosentti on 29.
Pääomaverotuksen lisäksi hallituksen yritysverouudistusten listalla ovat muun muassa osinkoverotuksen taso, ansiotuloverotuksen ylimmät marginaaliveroasteet, varallisuusverotus, pitkäaikaisen säästämisen verokohtelu, arvonlisävero sekä perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen.
Lista ei edes vielä lopu tähän, mutta jo nyt voidaan arvioida, että kysymys on hyvin monimutkaisesta asiasta. Verouudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2005 alusta.
Lapissa on runsas 8000 yritystä. Suurin osa näistä on hyvin pieniä työpaikkoja, jotka työllistävät yrittäjän, hänen puolisonsa ja korkeintaan pari, kolme työtekijää.
Valtakunnallisessa keskustelussa nyt esillä olevat kysymykset yritys- ja pääomaverojen prosenteista ovat lappilaisillekin yrittäjille tärkeitä. Verotus on tehokas keino vaikuttaa yritystoiminnan sijoittumiseen.
Kilpailukykyinen yritys- ja henkilöverotus voi johtaa sijoittumispäätökseen kyseiseen maahan tai maakuntaan. Myös kansainvälisten yritysten tulee kyetä näkemään Suomi ja sen verojärjestelmä edes jotenkin kilpailukykyisenä.
Yritysverotuksen uudistaminen on erittäin tärkeä ja ajankohtainen asia juuri nyt, kun tuhannet pohjoissuomalaiset ja kymmenet tuhannet yrittäjät koko maassa ovat jäämässä eläkkeelle.
Omistaja- ja perheyritystyyppisen toiminnan motivaation heikentäminen olisi kohtalokasta, kun sukupolvenvaihdos on muutenkin ajankohtainen asia.
Pohjois-Suomen yrityksistä valtaosa on niin sanottuja työvoimavaltaisia pieniä yrityksiä, joilla ei ole esimerkiksi arvonlisäveron yhteydessä vähennyskelpoisia hankintoja ja joiden arvonlisävero on
22 prosenttia.
Osaaminen on näissä yrityksissä usein käsityötä ja henkistä pääomaa. Tällaisen yrityksen verotus on ankaraa.
Hallituksen kaavailut arvonlisäveron muuttamisesta ovat paikallaan, mikäli tarkoituksena on parantaa pienten pk-yritysten asemaa.
Lapissa ja eräillä muilla alueilla kokeillaan yrityksiin kohdistuvaa sosiaaliturvamaksujen helpottamista. Se on oikeansuuntainen toimenpide, mutta vaikutukset tuen saamisessa tehtyjen rajausten vuoksi tulevat jäämään vaatimattomiksi.
Nykyisessä tilanteessa tarvittaisiin nopeasti vaikuttavia toimia sekä koko Suomen mitassa että reuna-alueilla erikseen.
Yritysverouudistuksessa pitäisi uskaltaa kokeilla myös alueellisia yritysverohelpotuksia. Sellainen voisi olla esimerkiksi vapaiden poisto-oikeuksien myöntäminen yritykselle tai päätös, jolla pohjoisen yrityksen jakamaton voitto tehtäisiin verovapaaksi.
Pelkällä Lapin luonnolla ja eksotiikalla ei pohjoisessakaan enää pärjää. Niin yritykset kuin työntekijät haluavat tietää, mitä muuta myönteistä pohjoisella on tarjottavanaan, että sinne kannattaa tulla.