Kemin taidemuseo on aluetaidemuseotoiminnan pioneereja, mutta työ on ollut joitakin vuosia pysähdyksissä. Nyt naftaliinissa ollutta toimintaa taas aloitellaan ja yhteistyötä viritellään aktiivisesti Oulun ja Rovaniemen taidemuseoiden suuntaan.
Kemissä pysähtyneisyyden aika on johtunut siitä, että aluetaidemuseotutkijan virka on ollut pitkään täyttämättä. Lokakuun alussa virassa aloitti filosofian maisteri Minna Korolainen, tosin toimenkuva on vielä lopullisesti sorvaamatta.
"Aloitamme Kemissä jälleen kiertonäyttelytoiminnan ja taiteeseen liittyvien opetusmateriaalien lainaamisen muun muassa kouluille, työväenopistoille ja järjestöille", Korolainen kertoo.
Ensimmäisenä esitellään Veikko Hukan maalauksia ja Oulun taidemuseon kokoelmien lapsipatsasnäyttelyn teoksia.
"Oulussa on keskimäärin parikymrnentä kunnissa kiertävää näyttelyä, me aloitamme pienemmin", Korolainen sanoo.
Korolainen on jo aloittanut alueensa kuntien kuvataiteellisen toiminnan kartoituksen. Kunnista on kyselty yleisistä näyttelytiloista, toiveista, niissä toimivista taiteilijoista ja merkittävimmistä kuvataidekokoelmista.
Kemin aluetaidemuseotoiminnan alueena on Kemin lisäksi kahdeksan muuta kuntaa länsirajalla Simosta Muonioon. Lapin toisena aluetaidemuseona toimii Rovaniemen taidemuseo. Näiden kahden toiminta-alue on jaettu kulttuurihistoriallisten museoiden - Tornionlaakson maakuntamuseo ja Lapin maakuntamuseo - reviirien mukaisesti.
Aluetaidemuseoiden toiminta-ajatuksena on herätellä ja kehittää kuntien kuvataidetta aktiiviseen liikkeeseen. Periaatteena on saada taide laadusta tinkimättä syrjäkyliä myöten kaikkien ulottuville. Kun Kemi oli tauolla, Rovaniemi hoiti osin myös sen aluetta.
"Jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin. Monilla alueilla kiertonäyttelyt on koettu tärkeiksi", Rovaniemen aluetaidemuseotoiminnasta vastaava museolehtori Riitta Kuusikko huomauttaa.
Digiaika taiteeseen
Jokamiehenoikeus kulttuuriin helpottuu koko ajan myös digitalisoinnin myötä. Museot muuttavat suomalaista kulttuuriperintöä ja taidehistoriaa elektroniseen muotoon opetusministeriön rahoittamassa valtakunnallisessa projektissa.
Museoiden etenemisvauhti ja ratkaisut vaihtelevat tällä tiellä. Kemin taidemuseolla työ on käynnissä ja jo yli 1 000 taulua on digitoitu. Tavoitteena on saada teokset tulevaisuudessa verkkosivuille asiakkaiden nähtäville.
Rovaniemellä puolestaan on menossa 2,5-vuotinen Digmo-hanke, jossa ovat mukana Lapin yliopisto, Rovaniemen taidemuseo ja Lapin maakuntakirjasto. Ensi vuoden loppuun saakka kestävään hankkeeseen on saatu myös EU-rahaa.
"Jokaisella museolla kokoelmat kasvavat ja niiden hallintaa digitalisointi helpottaa", tällä hetkellä Digmon projektipäällikkönä toimiva Kuusikko perustelee.
Digmon tavoitteena on museoaineistojen digitalisoinnin lisäksi rakentaa monimedia-arkisto, kehittää käyttöliittymä sekä selvitellä tekijänoikeuksia ja luoda sopimuskäytäntöjä. Digitalisoinnin keskeisiä ongelmia ovat juuri tekijänoikeudet, joita koskevaa lakia ollaan harmonisoimassa EU-direktiivin mukaiseksi. Eduskuntakäsittelyssä olevan lain piti tulla voimaan joulukuun alussa, mutta tämä aikataulu myöhästynee jonkin verran.
Digitalisointi antaa Kuusikon mukaan mahdollisuuden välittää digimuotoon saatettua tietoa omissa tiloissa yleisölle. Mutkikkaat tekijänoikeuskysymykset nostavat kynnyksiä siinä vaiheessa, kun tietoa haluttaisiin viedä internettiin.
Digmo on yrittänyt yhdessä Valtion taidemuseon ja Suomen museoliiton kanssa vaikuttaa tekijänoikeuslain sisältöön.