Hallitus on linjannut, että valtion aluehallinto uudistuu 2021 alussa Suomessa yhtä jalkaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistusten kanssa. Maahamme muodostetaan valtakunnallinen luvitukseen, ohjaukseen ja valvontaan erikoistunut virasto, joka on nimeltään Luova (valtion lupa- ja valvontavirasto). Aluehallintovirastot ja suuri joukko muita virastoja, kuten ELY-keskukset ja Valvira, lakkautetaan Luovan perustamisen myötä.
Vielä on epäselvää, millä tavalla tulevaisuudessa otetaan huomioon aluetuntemus ja alueelliset erityispiirteet ja kuinka hoidetaan verkostoituminen ja kumppanuusyhteistyö.
Lakiesityksessä Luovalle ei ole esitetty alueellista organisaatiota. Eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä tämän epäkohdan ehtii vielä korjata.
Luovaan tulee neljä toimialaa: ympäristö, työsuojelu, sosiaali- ja terveysasiat sekä opetus ja kulttuuri. Virastolla tulee olemaan 18 toimipaikkaa ja noin 1 600 työntekijää. Oulun toimipaikkaan sijoittuu lähes 150 työntekijää kaikilta viraston toimialoilta ja se tulee olemaan Helsingin jälkeen Luovan toiseksi suurin toimipaikka. Kajaanin toimipaikassa tulee toimimaan noin 20 työntekijää ympäristön ja työsuojelun toimialoilta. Lapin toimipaikka tulee olemaan seitsemänneksi suurin, 90 työntekijää.
Luova-virastolla tulee olemaan valtakunnallinen toimivalta, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten ja yrittäjien yhdenvertainen kohtelu koko maassa. Valtakunnallisessa virastossa voidaan nykyistä paremmin käyttää resursseja joustavasti ja tehokkaasti sekä kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja prosesseja.
Luova on siis valtakunnallinen virasto. Luova tulee kuitenkin toimimaan alueellisesti hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. On vaara, että alueellisten erityispiirteiden, elinolojen ja luonnonolosuhteiden tuntemus jää vähäiseksi Luova-viraston lupa-, valvonta- ja ohjaustyössä.
Aluetuntemus on asiantuntijuutta. Se on osa laadukasta palvelua ja ennen muuta asiakaslähtöisyyttä. Alueellista läsnäoloa perustelee se, että valvonnassa korostuu entistä enemmän vuorovaikutteisuus ja ennakoivien menetelmien, kuten ohjauskäyntien lisääntyminen. Valvonta- ja ohjaustyössä välitön vuorovaikutus ja alueen tuntemus on välttämätöntä.
Suomessa luodaan kansanvaltainen maakuntahallinto Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsissa valtion toiminnot on organisoitu alueellisesti. Sosiaali- ja terveydenhoidon valvontavirastolla (Inspektionen för vård och omsorg IVO) on Tukholmassa pääkonttori ja kuusi alueosastoa, jotka vastaavat omalla alueellaan valvonnasta ja ohjauksesta. Työsuojelun valvonta on jaettu viiteen alueeseen.
Ruotsissa läänit edustavat valtiota alueellaan ja hoitavat moninaisia valtion alueellisia tehtäviä. Näin siis Ruotsissa.
Meillä Suomessa monet Luovan yhteistyökumppanit ja sidosryhmät ovat organisoituneet alueellisesti, vaikka ovat valtakunnallisia. Valtakunnallisella Kelalla on viisi vakuutuspiiriä. Maamme oikeuslaitos (käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeudet), joka vastaa viime kädessä kansalaisten yhdenvertaisuudesta, on organisoitu pääosin alueellisesti. Uudella syyttäjävirastolla tulee olemaan viisi syyttäjäaluetta.
Neljä maakuntaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa tulevat jatkossa muodostamaan pohjoisen yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Toiminnallisesti olisi perusteltua luoda myös Luovalle alueellinen rakenne.
Syyskuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa järjestetty sidosryhmätilaisuus osoitti kontaktien laajuuden, yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen tarpeellisuuden sekä ennen muuta asiakkaiden kuulemisen tärkeyden. Yli 130 käytännön toimijaa antoi palautetta toiminnastamme ja osallistui virastomme kehittämiseen.
Ruusuja saimme luotettavuudesta, asiantuntevuudesta ja alueellisuudesta, risuja pitkiksi koetuista käsittelyajoista ja joskus etäiseltä tuntuvasta virastoilmeestä. Hyödynnämme palautetta ja tilaisuudessa esiin tulleita asiakaskokemuksia kehittäessämme palvelujamme.
Luovan alueellisuus voisi tarkoittaa alueellamme Rovaniemen, Kajaanin, Oulun ja Kokkolan toimipaikkojen verkostoa, Pohjoisen Luovaa, jossa vastattaisiin yhteydenpidosta pohjoisen sidosryhmiin ja jossa hoidettaisiin ensisijaisesti pohjoisen alueen tehtäviä ympäristön, työsuojelun, soten ja opetus- ja kulttuurin toimialoilla. Näin Luovassa toteutuisi valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja tehokkuus yhdistettynä toimeenpanoon lähellä asiakasta.
Luovan aluetason toiminnasta tulisi säätää lailla. Alueellisesta vuorovaikutuksesta sekä paikallisten olosuhteiden ja asiakkaiden tuntemuksesta koituisi valtakunnalliselle virastolle lisäarvoa ja ennen muuta siitä hyötyisi asiakas.
Terttu Savolainen on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja.