Taloudelliset vaikutukset ovat vain yksi osatekijä ydinvoimalan sijoittumista pohdittaessa, mutta eivät lainkaan vähäinen asia. Se selviää Raahen kauppakamariosaston laskelmista. Niiden mukaan Fennovoima Oy:n suunnittelema ydinvoimala olisi Pyhäjoelle sijoittuessaan aluetaloudelle Rautaruukin veroinen piristysruiske.
Sama pätisi tietysti toiseen pohjoisessa esillä olleeseen sijoitusvaihtoehtoon, Simoon.
Tosin tuotantotalouden professori Pekka Kess toppuutteli keskiviikon Kalevassa suurinta intoa arvioiden, että vaikutukset eivät ihan Rautaruukin veroisia olisi. Silti hänkin totesi, että monenlaista hyvää ydinvoimala toisi ympärilleen. Rakennusvaihe olisi niin mittava, että lukuisat yritykset saisivat siitä elantonsa pitkäksi aikaa.
Ydinvoimaan liittyy aina myös se ikävä piirre, että jotkut pelkäävät kielteisiä vaikutuksia ja riskejä. Heitä ei tyynnytä se, että Suomessa on Loviisassa ja Eurajoella esimerkkejä ympäristölle haitatta energiaa jauhavista ydinlaitoksista. Moni jaksaa muistuttaa, kuinka valtavaa tuhoa koettiin Tshernobylissä. Osa heistä ei ole edes kiinnostunut tiedosta, että Tshernobylin reaktorit olivat rakenteeltaan aivan toisenlaisia kuin Suomeen rakennetut ja rakennettavat yksiköt.
Ydinvoimalan rakentaminen olisi niin valtava urakka, että siihen ei saataisi tarpeeksi työvoimaa kotimaasta. Noin 6 000 rakentajasta löytyisi arvion mukaan liki 2 500 Suomesta. Sekin on huikea määrä henkilötyövuosia, kestäisihän rakentaminen viitisen vuotta.
Usein väitetään, että käynnissä olevan ydinvoimalan pysyvä työllisyysvaikutus jää mitättömäksi. Se on kohtuutonta vähättelyä.
Raahen kauppakamariosaston selvityksessä todetaan voimalan työllistävän suoraan 300 henkilöä. Se on selkeästi enemmän kuin esimerkiksi kuuman väittelyn kohteena olevan Kemijärven sellutehtaan työntekijämäärä. Välilliseksi työllisyysvaikutukseksi arvioitiin 200 henkilöä, mutta kerrannaisvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat.
Jopa vuosihuollot merkitsisivät paljon alueellisesti. Ne voisivat synnyttää ja pitää pystyssä montakin yritystä. Huoltoihin tarvittaisiin noin 500 henkilöä.
Kiinteistöverojen maksajana ydinvoimala on pienelle kunnalle jättipotti. Kauppakamariosaston selvitys toi keskusteluun lisää kovia faktoja. Näin iso ja tunteisiin vaikuttava hanke ansaitsee perusteellista pohdintaa. Jo tässä vaiheessa pitäisi kuitenkin lähteä siitä, että jos Fennovoima saa rakennusluvan, laitos pitäisi saada Pohjois-Suomeen.