Raahe
Suuntaus Suomen jätehuollossa on selvä, kuntien pieniä kaatopaikkoja suljetaan ja tilalle tulevat muutamat isommat jätteidenkäsittelylaitokset, joihin jätteitä kuljetetaan useiden kuntien alueilta.
Oulun läänissä jäteyhteistyön piirissä on jo 80 prosenttia kunnista ja 85,1 prosenttia asukkaista. Tulevaisuudessa luvut kasvavat, kertoo vanhempi insinööri Anna Marttila Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Kaatopaikkojen määrä on laskenut hurjaa vauhtia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella oli 69 toiminnassa olevaa kaatopaikkaa vuonna 1990. Tällä hetkellä niitä on 16 ja vuoden 2005 lopussa kaatopaikkoja on jäljellä yksitoista.
"Vuoden 2007 lopussa kaatopaikkasäännökset tiukkenevat ja kuusi kuntaa on ilmoittanut haluavansa silloin vielä jatkaa kaatopaikkatoimintaa."
Oulun läänissä suurempia jätehuoltoalueita on tällä hetkellä kaksi, kymmenen kuntaa käsittävä Oulun Jätehuolto sekä 20 kunnan alueella toimiva Jokilaaksojen Jäte Oy.
Myös Lapissa on kaksi laajempaa jätehuoltoyhtiötä, Kemi-Tornio -alueen Perämeren Jätehuolto Oy sekä Rovaniemen alueella toimiva Napapiirin Residuum Oy. Lisäksi molemmissa lääneissä tehdään pienempimuotoista, parin kunnan yhteistyötä, joka Lapin puolella ylittää jopa valtionrajoja.
Säästöjä ja
tehokkuutta
Sekä Pohjois-Pohjanmaan että Lapin ympäristökeskuksista vakuutetaan alueellisen jätehuollon toimivan pääsääntöisesti hyvin.
"Yhteistyön ja keskittämisen pääasiallinen syy on se, että näin pystytään säästämään kustannuksissa ja toisaalta suuremmissa yksiköissä jätteiden käsittelytasoa ja ympäristöasioita voidaan parantaa huomattavasti", toteaa ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen Lapin ympäristökeskuksesta.
Kämäräisen mukaan Lapissa on puhuttu paljon siitä, kuinka tulevaisuudessa on taloudellisesti järkevintä pitää kaatopaikkoja, sillä kustannukset ja vaatimukset kasvavat.
"Kun otetaan huomioon säädösvaatimukset, jätteiden käsittelylle asetettavat vaatimukset sekä ympäristönsuojelukysymykset, niin jonkinlainen seutukunnittainen yhteistyö tulee olemaan viisain ratkaisu."
Myös Pohjois-Pohjanmaan jätesuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu yhteistyön kasvattaminen, kertoo Anna Marttila.
"Keskittämisestä tulee säästöjä ja toisaalta kaatopaikkoja koskevat määräykset tekevät sen, ettei joka kunnassa kannata ollakaan kaatopaikkaa. Jätteet pystytään myös käyttämään hyödyksi paremmin, kun niitä saadaan kerättyä isompia määriä. Me olemme niin kaukana, että materiaalin hyödyntäminen on hankalaa, mutta tänne on suunnitteilla polttolaitoksia, jossa jätteet pystytään hyödyntämään energiana."
Kesä paljastaa laittomuudet
Ongelmiakin jätehuollon keskittäminen aiheuttaa. Kun kotinurkilla ei ole kaatopaikkaa , voi tulla houkutus kärrätä jätteitä paikkoihin, jonne sitä ei saa laittaa.
Ympäristönsuojelupäällikkö Kämäräinen myöntää, että Lapissa villien kaatopaikkojen määrä on viime vuosina jonkun verran lisääntynyt.
"Se on yksi miinuspuoli. Toisaalta se on myös pitkälle kiinni jäteneuvonnasta, ohjauksesta ja varsinkin ihmisten asenteista."
Kämäräisen mukaan valvontaa ei Lapin puolella ole lisätty, mutta niin sanottu naapurivalvonta toimii hyvin. Yleensä tiedot villeistä kaatopaikoista tulevat ympäristökeskuksen ja kuntien tietoon lähialueen asukkailta tai naapureilta.
Myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen tulee välillä ilmoituksia metsään rahdatuista autonromuista ja helloista. Mitenkään systemaattisesti ympäristökeskuksessa ei tietoa villeistä kaatopaikoista kerätä, vaan ilmoituksista lähetetään tieto eteenpäin kunnalle toimenpiteitä varten, kertoo Marttila.
Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksojen alueella toimivassa Jokilaaksojen Jäte Oy:ssä villien kaatopaikkojen asettamaan haasteeseen aiotaan vasta sekä kesäisillä romukampanjoilla että perustamalla jätteenvastaanottoasemia.
"Kaikkiin toiminta-alueemme kuntiin, joista oma kaatopaikka on loppunut, tullaan tekemään asemia, joihin voi tuoda satunnaisia jäte-eriä, jotka eivät mahdu normaaliin roskalaatikkoon", selittää yhtiön toimitusjohtaja Antero Isokääntä.
Tällä hetkellä asemia on yksi Himangalla, lisää rakennetaan tulevina kesinä.