Riippuu paljon maakuntien omasta yhteistyöhalukkuudesta, millaisia hallintoalueita niistä muodostuu tulevassa aluehallintouudistuksessa, Alku-hankkeessa. Esimerkiksi Itä-Suomen läänin kolmesta maakunnasta saattaa tulla nykyistä lääniä isompi hallintokeskus.
Näin arvioi Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Oulussa maaherrojen ja valtionvarainministeriön yhteisessä kokouksessa keskiviikkona.
Maaherrat kokoontuvat vuosittain kesällä pohtimaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista. Ensi kesänä kokous pidetään jossakin muussa läänissä, joten torstaina jatkuva kokous on viho viimeinen maaherrojen tilaisuus Oulun läänissä.
Mukana ovat Ala-Kapee-Hakulisen lisäksi Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Taina, Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari ja isäntä Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen.
Joukosta puuttuu Lapin läänin edustus, koska väistyvä maaherra Hannele Pokka on lomalla. Hänen seuraajansa Timo E. Korva oli kutsuttu paikalle, mutta hän aloittaa maaherrana vasta syyskuun alussa, minkä vuoksi hän päätti olla tulematta.
Kokkolan
istuttaminen vaikeaa
Kun läänit lakkaavat, valtionhallinnon alueet tulevat olemaan todennäköisesti pääpiirteissään nykyisten maakuntien rajojen mukaisia. Rajoja ei ole vielä määritelty uudistuksessa, vaan työ jatkuu.
"Toimintoja pyritään jatkamaan nykyisissä paikoissa, mutta alueita tulee olemaan nykyistä enemmän, ja jonkinlaisia siirtymiä on tehtävä", sanoo ylijohtaja Silja Hiironniemi valtiovarainministeriöstä
Pohjois-Pohjanmaahan on Kainuun lisäksi arvioitu liitettäväksi Keski-Pohjanmaan alue, eli Kokkolan seutukin tulisi mukaan. Siuruainen sanoo, että suuret maakunnat ovat tehokkaita.
Saaren arvion mukaan Kokkolan seudun istuttaminen Pohjois-Pohjanmaahan voi olla vaikeaa, koska alueella ovat erittäin vahvat yhteydet Pietarsaareen ja Vaasaan.
Maakuntaliittojen on määrä ehdottaa valtiovarainministeriölle yhteistyöalueistaan syyskuun puoleenväliin mennessä. Saari sanoo, että Länsi-Suomessa ei ole kovin innokkaasti tarkasteltu rajoja vaan työskennelty hyvin perinteisellä tavalla.
Kuudesta
tulee kaksi
Hiironniemi huomauttaa, että aluehallintouudistuksesta keskusteltaessa läänit korostuvat turhan usein, vaikka kyse on viidestä muustakin viranomaisesta.
Ala-Kapee-Hakulisen mukaan läänit muodostavat vain 15 prosenttia kaikesta henkilökunnasta, joka kuuluu uudistuksen piiriin.
Alku-hanke on Hiironniemen mukaan hyvässä vauhdissa. Ministerityöryhmä täydensi keväällä luovutettua väliraporttia. Nyt on asetettu 12 alatyöryhmää valmistelemaan eri osa-alueita.
Uudistus yksinkertaistaa nykyistä hallintoa ainakin siten, että nykyiset kuusi viranomaista vähenee kahteen. Elluksi nimitettyyn virastoon tulevat elinkeinot, liiketoiminnat ja luonnonvarat. Niin sanottu Allu käsittää perusoikeuksiin, turvallisuuteen ja peruspalveluihin liittyvät toiminnat.
Maaherrat ovat yhtä mieltä siitä, että Alku-hanke on järkevä. Ala-Kapee-Hakulisen mukaan ennen eduskuntavaaleja siitä oltiin vähällä tehdä nykyistäkin pirstoutuneempi järjestelmä, jossa ministeriöistä olisi tullut putkia alueille.
"Se olisi ollut hirvittävää. Nyt putket on saatu kerättyä. Aluepolitiikka vahvistuu, koska maakuntaliitot vahvistuvat ja valtionhallinto järkeistyy", Ala-Kapee-Hakulinen korostaa.